Ei tois­te­ta 90-luvun vir­hei­tä!

Espoos­sa toi­mi­vien yhdis­tys­ten vetoo­mus jär­jes­tö­jen riit­tä­vän rahoi­tuk­sen tur­vaa­mi­sek­si

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön elo­kuus­sa 2020 jul­kai­se­man bud­jet­tie­si­tyk­sen mukaan sote- ja nuo­ri­soa­lan jär­jes­tö­jen rahoi­tus vähe­ni­si kol­man­nek­sel­la vuon­na 2021. Samaan aikaan kun­nil­la on muun muas­sa koro­nas­ta joh­tu­vien lisään­ty­nei­den meno­jen takia mer­kit­tä­vät sääs­tö­pai­neet, joi­den pelä­tään niin ikään vai­kut­ta­van jär­jes­tö­jen avus­tuk­siin.

Näil­lä leik­kauk­sil­la on toteu­tues­saan kau­as­kan­toi­set vai­ku­tuk­set myös espoo­lais­ten elä­mään. Talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen on tär­ke­ää, mut­ta jär­jes­tö­jen avus­tus­ten leik­kaa­mi­nen ei ole kes­tä­vä rat­kai­su. Ennal­taeh­käi­se­vän tuen puut­tues­sa ongel­mat kasaan­tu­vat ja mak­sa­vat krii­siy­tyes­sään moni­ker­tai­ses­ti.

Jär­jes­töt ovat myös Espoos­sa kivi­jal­ka, joka tukee jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­taa. Nyt kaa­vail­lut rahoi­tus­leik­kauk­set tar­koit­tai­si­vat sitä, että kol­mas­osa jär­jes­tö­jen pal­ve­luis­ta katoai­si. Koro­nae­pi­de­mia on kui­ten­kin vain lisän­nyt hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ennal­taeh­käi­se­vän ja mata­lan­kyn­nyk­sen apu­pal­ve­lui­den tar­vet­ta. Espoos­sa esi­mer­kik­si asu­kas­ti­lat ovat jär­jes­tö­jen yllä­pi­tä­miä ja näin ollen mata­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ka­toi­min­ta on leik­kaus­ten toteu­tues­sa uhat­tu­na.

Myös tule­vai­suu­des­sa tar­vi­taan jär­jes­tö­jä jul­ki­sen sek­to­rin yhteis­työ­kump­pa­neik­si ennal­taeh­käi­se­vään työ­hön, krii­sien hoi­toon ja pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen. Koro­na­ke­vät osoit­ti jäl­leen ker­ran jär­jes­tö­jen ällis­tyt­tä­vän kyvyn rea­goi­da nopeas­ti ja mah­dol­li­suu­det jous­taa krii­si­ti­lan­tees­sa. Näin ei kui­ten­kaan voi jat­kos­sa tapah­tua, jos jär­jes­tö­jen riit­tä­vää rahoi­tus­ta ei tur­va­ta. Ilman rahoi­tus­ta jär­jes­töt eivät voi toteut­taa perus­teh­tä­vään­sä hyvin­voin­nin edis­tä­mi­ses­sä, saa­ti tar­jo­ta omaa panos­taan uuden kehit­tä­mi­sek­si. Jo nykyi­sil­lä resurs­seil­la jär­jes­tö­edus­ta­jat jou­tu­vat tar­koin vali­koi­maan mihin yhtei­siin ver­kos­toi­hin tai pro­jek­tei­hin he voi­vat osal­lis­tua.

Jär­jes­tö­jen ennal­taeh­käi­se­vil­lä pal­ve­luil­la on myös työl­lis­tä­vä vai­ku­tus; saa­ti puhu­mat­ta­kaan sii­tä, kuin­ka pal­jon jär­jes­töt myös itse työl­lis­tä­vät ja tar­joa­vat työ­har­joit­te­lu- sekä työ­ko­kei­lu­paik­ko­ja. Jos jär­jes­tö­jen rahoi­tus vähe­nee, jou­du­taan työn­te­ki­jöi­tä irti­sa­no­maan. Täl­löin mene­te­tään äärim­mäi­sen arvo­kas­ta osaa­mis­ta ja tie­to­tai­toa puhu­mat­ta­kaan hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta ver­kos­tois­ta ja saa­vu­te­tus­ta luot­ta­muk­ses­ta. Tämä vai­kut­taa hei­ken­tä­väs­ti suo­raan asiak­kail­le tar­jot­ta­viin pal­ve­lui­hin.

Espoo­lai­set jär­jes­töt vetoa­vat päät­tä­jiin jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­sen tur­vaa­mi­sek­si. Espoo­lai­set jär­jes­töt halua­vat olla muka­na edis­tä­mäs­sä asuk­kai­den hyvin­voin­tia myös tule­vai­suu­des­sa.

Tun­ne rin­ta­si ry on yksi vetoo­muk­sen alle­kir­joit­ta­jis­ta.

Oliko tämä sivu hyödyllinen?
KylläEi