Lähes kaik­ki opin­näy­te­työn kyse­lyyn vas­tan­neis­ta 18–35 vuo­tiais­ta tark­kai­le­vat rin­to­jaan.

Lau­rea ammat­ti­kor­kea­kou­lun opis­ke­li­jat Emmi Kar­ja­lai­nen & Sal­la Tor­nio tut­ki­vat opin­näy­te­työs­sään Hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vien 18–35- vuo­tiai­den nais­ten rin­to­jen oma­tark­kai­lua. Tut­ki­muk­sen kysy­myk­si­nä oli­vat:

Miten 18–35-vuotiaat hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vät nai­set toteut­ta­vat rin­to­jen oma­tark­kai­lua?  Mit­kä taus­ta­te­ki­jät ovat yhtey­des­sä rin­to­jen oma­tark­kai­luun?

Rin­to­jen oma­tark­kai­lu on mer­kit­tä­vä mene­tel­mä rin­ta­syö­vän var­hai­ses­sa totea­mi­ses­sa. Lisäk­si hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn yhtä­jak­soi­sen ja pit­kä­ai­kai­sen käy­tön on havait­tu ole­van rin­ta­syö­vän ris­ki­te­ki­jä. Opin­näy­te­työn teo­reet­ti­nen vii­te­ke­hys käsit­te­lee rin­to­jen oma­tark­kai­lua ja koke­muk­sia sen toteut­ta­mi­ses­ta, nuor­ten nais­ten ter­veyt­tä, hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä ja rin­ta­syö­pää sekä nii­den yhteyt­tä

Tut­ki­mus suo­ri­tet­tiin kyse­ly­nä, johon tuli1520 vas­taus­ta. Lomak­kees­sa kar­toi­tet­tiin taus­ta­tie­to­jen lisäk­si, rin­to­jen oma­tark­kai­lun tot­tu­muk­sia: sään­nöl­li­syyt­tä, ajan­koh­taa, vas­taa­jien koke­mus­ta osaa­mi­ses­taan ja ohjauk­sen tar­pees­ta sekä moti­vaa­tios­ta oma­tark­kai­lun toteut­ta­mi­seen. Sekä kysy­mys niil­le vas­taa­jil­le, jot­ka eivät kos­kaan toteu­ta rin­to­jen oma­tark­kai­lua. Kysy­myk­ses­sä kar­toi­te­taan tark­kai­le­mat­to­muu­den syy­tä. Lopuk­si sel­vi­te­tään rin­to­jen oma­tark­kai­lun tie­don­läh­tei­tä ja saa­ta­vil­la ole­van tie­don riit­tä­vyyt­tä. Ehkäi­syn osal­ta kar­toi­te­taan rin­to­jen oma­tark­kai­lun sekä hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn käy­tön yhteyt­tä, hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn aiheut­ta­mia mah­dol­li­sia muu­tok­sia rin­to­jen oma­tark­kai­lun tot­tu­muk­siin sekä rin­ta­syö­pään liit­ty­vän huo­len lisään­ty­mis­tä. Tut­ki­mus­ten mukaan  rin­ta­syö­vän pel­ko on yleis­ty­nyt huo­le­nai­he hor­mo­naa­lis­ta ehkäi­syä käyt­tä­vien nais­ten kes­kuu­des­sa.

Kyse­lyyn vas­tan­neis­ta nai­sis­ta enem­mis­tö oli 18–23-vuotiaita, yhteen­sä hei­tä oli 676 eli 44,5 % kai­kis­ta vas­taa­jis­ta. Lähes yhtä suu­ri osuus vas­taa­jis­ta oli 24–29-vuotiaita; 615 vas­taa­jaa eli 40,5 %. Vähi­ten vas­taa­jia oli kor­keim­mas­sa 30–35-vuotiaiden ikä­luo­kas­sa, joi­den osuus kai­kis­ta vas­taa­jis­ta oli vain 15,1 % eli 229 vas­taa­jaa. Vas­taa­jien jou­kos­sa oli edus­ta­jia jokai­ses­ta Suo­men maa­kun­nas­ta. Suu­rin osa vas­taa­jis­ta oli kor­kea­kou­lu­taus­tai­sia; 1042 vas­taa­jaa eli 68,6 %. Toi­sen asteen käy­nei­tä oli 462 vas­taa­jaa, eli 30,4 % kai­kis­ta vas­taa­jis­ta. Perus­as­teen käy­nei­den osuus vas­taa­jis­ta oli hyvin pie­ni, vain 16 vas­taa­jaa eli 1,1 %.

Kyse­lyn tulok­set oli­vat mie­len­kiin­toi­sia ja ilah­dut­ta­via rin­to­jen oma­tark­kai­lun osal­ta. Vas­taa­jis­ta 32,0 % tark­kai­lee rin­to­jaan sään­nöl­li­ses­ti ker­ran kuu­kau­des­sa. Lähes yhtä suu­ri osa vas­taa­jis­ta eli 31,8 % ker­too tark­kai­le­van­sa rin­to­jaan muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa, vain osa eli 8,2 % ei toteu­ta oma­tark­kai­lua kos­kaan. Tark­kai­le­mat­to­muu­teen on usei­ta syi­tä, osaa­mat­to­muus, rutii­nin puu­te, rin­to­jen koko sekä tar­peel­li­suu­den kysee­na­lais­ta­mi­nen. Hor­mo­naa­li­sen ehkäi­syn yhtä­jak­soi­sel­la käy­töl­lä ei juu­ri­kaan vai­ku­ta ole­van yhteyt­tä rin­to­jen oma­tark­kai­lu­tot­tu­muk­siin.

Suu­rim­pa­na moti­voi­va­na teki­jä­nä oma­tark­kai­luun nousi esiin halu löy­tää mah­dol­li­set muu­tok­set ajois­sa. Toi­sek­si tär­keim­pä­nä teki­jä­nä vas­taa­jat piti­vät omas­ta ter­vey­des­tä huo­leh­ti­mis­ta, lisäk­si lähes kak­si kol­man­nes­ta vas­taa­jas­ta pitää rin­ta­syö­vän pel­koa yhte­nä oma­tark­kai­luun moti­voi­va­na teki­jä­nä. Se että ohjei­den anta­ja­na on asian­tun­ti­ja, esim. ter­vey­den­huol­lon edus­ta­ja, nousi tär­keäk­si sei­kak­si myös heil­lä, jot­ka eivät olleet otta­neet oma­tark­kai­lu sään­nöl­li­sek­si tavak­seen.

Opin­näy­te­työ toteu­tet­tiin mää­räl­li­se­nä tut­ki­muk­se­na, jon­ka aineis­ton keruu suo­ri­tet­tiin hei­nä­kuun 2020 aika­na säh­köi­sel­lä kyse­ly­lo­mak­keel­la. Kyse­ly­lo­ma­ke jul­kais­tiin eri­lai­sil­la sosi­aa­li­sen median kana­vil­la ja lähe­tet­tiin säh­kö­pos­tit­se 18–35-vuotiaille Lau­rea-ammat­ti­kor­kea­kou­lun nais­opis­ke­li­joil­le.

Vas­taa­jil­la vai­kut­taa ole­van hyvät edel­ly­tyk­set oma­tark­kai­lun sään­nöl­li­seen toteut­ta­mi­seen, mut­ta tie­to­tai­to­jen, ohjauk­sen ja rutii­nin puut­teen vuok­si sii­tä saa­ta­vat hyö­dyt jää­vät täl­lä het­kel­lä vähäi­sik­si. Oma­tark­kai­lun etu­ja sekä oikeaop­pis­ta toteu­tus­ta tuli­si­kin tuo­da näky­väm­min esil­le niin hoi­to­työn kou­lu­tuk­ses­sa kuin eri­lai­sis­sa mediois­sa. Lisäk­si koko­nais­val­tai­sem­pi ohjaus voi­si tukea sään­nöl­li­sem­pää rin­to­jen oma­tark­kai­lua.

Löy­dät tut­ki­muk­sen Lau­rean The­seus – tie­to­kan­nas­ta: https://1u.fi/kDyJP

Kii­tos Emmi ja Sal­la! 

(tämän artik­ke­lin teks­ti poh­jau­tuu tut­ki­muk­sen teks­tiin)