#Jär­jes­tö­suun­nit­te­li­ja­Juok­see tam­mi­kuus­sa: Tari­na urhei­lu­lii­veis­tä

Suo­mes­sa tam­mi­kuu on tal­ven sydän­kuu. Kuu, jos­sa tal­vi on puo­li­vä­lis­sä. Poh­joi­ses­sa ele­tään kyl­min­tä kes­ki­tal­vea ja kaa­mok­sen päät­ty­mi­sen aikaa. Ete­läs­sä on pak­kas­ke­lit, han­get kas­va­vat (tänä vuon­na oikeas­ti kas­voi­vat) ja lyhyet päi­vät pite­ne­vät hitaas­ti. Luon­nos­sa kar­hue­mo syn­nyt­tää poi­ka­sen­sa tal­vi­pe­sään…

                                                                              ***

Hiki valuu ohi­mol­la­ni. Tui­jo­tan itseä­ni sil­mäs­tä sil­mään lois­te­put­ki­va­lon luo­des­sa valon­sä­teen­sä kal­man­kal­peal­le, aavis­tuk­sen puna­pil­kul­li­sel­le ihol­le­ni. Ähi­sen ja puhi­sen. Kuu­len ver­hon takaa ystä­väl­li­sen äänen: ”Tar­vi­taan­ko siel­lä apua? Onko koko hyvä?” Olen rin­ta­lii­vi­kau­pan sovi­tus­ko­pis­sa. Huo­kai­sen ja kerään itse­ni hui­ka­tak­se­ni mah­dol­li­sim­man posi­tii­vi­sel­la äänel­lä: ”Kii­tos, voi­sin kokeil­la sitä nel­jät­tä mal­lia vie­lä…”

Tal­vi­tak­ki, vil­la­pai­ta, t‑paita, alus­pai­ta, rin­ta­lii­vit, pipo, jät­ti­kau­la­hui­vi, lapa­set ja kas­si roik­ku­vat sovi­tus­ko­pin tuo­lil­la ja lat­tial­la vie­den puo­let tilas­ta. Housu­jen kumi­nau­ha kiris­tää. Piti­kin läh­teä ”ihan nopeas­ti” urhei­lu­rin­ta­lii­vi-ostok­sil­le. Mut­ta tie­dät­hän sen, kun käy­tös­sä ole­vat ovat jo ehti­neet virt­tyä ja venyä, ja ehkä alka­vat jo hais­kah­taa­kin vähän pint­ty­neel­le hiel­le, vaik­ka oli­si­vat juu­ri käy­neet pesus­sa? Jep, on aika ostaa uudet.

Mik­si vai­vau­tua?

Ports­mout­hin yli­opis­tos­sa, Iso-Bri­tan­nias­sa, teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan 80 pro­sent­tia nai­sis­ta voi­si vält­tyä epä­miel­lyt­tä­vil­tä kivuil­ta käyt­tä­mäl­lä urhei­lu­lii­ve­jä. Urhei­lu­lii­vit ovat tär­keä osa hyvin­voin­tia ja muka­vuut­ta liik­kues­sa, ja nii­den kuu­lui­si olla yhtä tär­keäs­sä ase­mas­sa kuin lenk­ki­tos­su­jen.

Rin­nat liik­ku­vat juos­tes­sa ilman lii­vien tukea esi­mer­kik­si A‑kupin 4:stä sent­ti­met­ris­tä G‑kupin 14:ään sent­ti­met­riin joka aske­leel­la. Nais­ten kym­pil­lä tämä tar­koit­taa, että rin­to­jen oma lenk­ki lähes­tyy kilo­met­riä! On tut­kit­tu, että ne liik­ku­vat ylös ja alas, sekä teke­vät sivut­tais­lii­ket­tä ja hei­lu­vat eteen- ja taak­se­päin. Lii­ke­ra­ta on kol­miu­lot­tei­sen kah­dek­si­kon muo­toi­nen. Rin­to­jen hei­lu­va lii­ke aiheut­taa kipua ja epä­mu­ka­vuut­ta. Juos­tes­sa laa­ja lii­ke voi vai­kut­taa myös juok­su­tek­niik­kaan nega­tii­vi­ses­ti.

Liga­men­tit venyy!

Rin­nat ovat side­ku­dos­pus­sis­sa rin­ta­li­hak­sen pääl­lä. Luon­nos­taan rin­to­ja tuke­vat vain ohuet side­ku­dos­säi­keet eli Coo­pe­rin liga­men­tit ja iho. Oikean­lai­sil­la urhei­lu­rin­ta­lii­veil­lä voi­daan ehkäis­tä liik­keen aiheut­ta­maa ihon ja rin­to­jen side­ku­dos­ten veny­mis­tä sekä kipua. Veny­neet side­ku­dok­set eivät palau­du. Kudos­ra­ken­ne on ihmi­sil­lä yksi­löl­li­nen; toi­sil­la se on hei­kom­pi ja voi altis­taa vau­rioi­den syn­ty­mi­sel­le. Sik­si rin­nat pitäi­si tukea hyvin nii­den koos­ta riip­pu­mat­ta.

Mikä­li lii­vi on vää­rän kokoi­nen tai huo­nos­ti tuet­tu, voi se aiheut­taa rin­to­jen lisäk­si kipua myös nis­kas­sa ja har­tiois­sa. Oikean­ko­koi­sil­la lii­veil­lä este­tään myös hier­ty­mien syn­ty­mi­nen. Kun nor­maa­lit rin­ta­lii­vit vähen­tä­vät hei­lu­mis­ta 38%, pys­ty­vät urhei­lu­lii­vit vähen­tä­mään sitä jopa 78%. Tree­naa­mi­ses­ta saa pal­jon enem­män iloa, kun oikean­lai­set lii­vit estä­vät kai­ken­lai­sen höls­ky­mi­sen.

Mis­tä urhei­lu­lii­vien stoo­ri alkoi?

Ensim­mäi­set aja­tuk­set nyky­ai­kai­sis­ta juok­su­lii­veis­tä syn­tyi­vät 1970-luvul­la, kun yhdys­val­ta­lai­nen Lisa Lin­dahl hurah­ti juok­suun. Juok­su oli uuden­lai­nen, mah­ta­va har­ras­tus, mut­ta rin­nois­sa tun­tui har­mil­li­sen epä­mu­ka­val­ta. Ystä­vän­sä Pol­ly Smit­hin kans­sa Lin­dahl kehit­ti ja tes­ta­si aja­tus­ta parem­mas­ta tues­ta eteen­päin.

Lopul­li­nen ins­pi­raa­tio syt­tyi vuon­na 1977 tuke­vaa mate­ri­aa­lia ole­vis­ta mies­ten ala­suo­juk­sis­ta, tut­ta­val­li­sem­min muna­suo­juk­sis­ta eli muna­reis­ta, joi­ta he ompe­li­vat kah­det yhteen saa­dak­seen rin­ta­lii­vit, jot­ka piti­vät rin­nat pai­koil­laan. Myös olkai­met oli­vat täs­sä mal­lis­sa tar­peek­si leveät pysyäk­seen olka­päil­lä. Sii­tä se aja­tus sit­ten läh­ti!

Lin­dahl mat­kus­ti ympä­ri maa­ta ja yrit­ti koval­la työl­lä vakuut­taa urhei­lu­liik­kei­den sisää­nos­ta­jia otta­maan myyn­tiin kek­sin­tön­sä, joka kul­ki alkuun nimel­lä ”the jocksbra” (nimi muu­tet­tiin myö­hem­min muo­toon ”the jog-bra”). Alkuun vas­tus­tus oli suur­ta, eikä nais­ten urhei­lu­lii­veil­le (saa­ti nais­ten urhei­le­mi­sel­le!) löy­ty­nyt ymmär­rys­tä. Nykyi­sin on onnek­si toi­sin. Urhei­lu­lii­vit ovat teh­neet osan­sa urhei­lu­kult­tuu­rin muu­tok­ses­sa ja aut­ta­neet nai­sur­hei­lun yleis­ty­mi­ses­sä.

Eri laji, eri lii­vi

Eri urhei­lu­la­jit vaa­ti­vat rin­noil­le eri­lai­sen tuki­ta­son. Esi­mer­kik­si joo­gas­sa tai venyt­te­lys­sä riit­tää mata­lam­pi tuki, kun taas juok­su, aero­bic ja jal­ka­pal­lo vaa­ti­vat erit­täin vah­van tuen. Urhei­lu­rin­ta­lii­ve­jä onkin kehi­tet­ty moneen eri tar­koi­tuk­seen muun muas­sa eri tuel­la, mal­leil­la, olkai­mil­la, haka­sil­la. Van­hat rit­sat arki­lii­vit, joi­ta olet kier­rä­tyk­sen kan­nat­ta­ja­na puke­nut muu­ta­mat pääl­lek­käin, eivät kuu­lu näi­hin.

Urhei­lu­to­pin ja ‑lii­vien ero on se, että topin mate­ri­aa­li venyy reip­paas­ti, kos­ka se on pys­tyt­tä­vä vetä­mään pään yli. Tukea anta­viin leik­kauk­siin ei ole kiin­ni­tet­ty eri­tyis­huo­mio­ta ja koko­ja on yleen­sä vain muu­ta­mia. Urhei­lu­lii­veis­sä koko mer­ki­tään kup­pi­kool­la ja rin­na­nym­pä­ryk­sel­lä, ja vaih­toeh­to­ja eri kokoi­sil­le ihmi­sil­le on enem­män. Lii­veis­sä on tuki­ra­ken­tei­ta ja hakas­kiin­ni­tys; nii­den tar­koi­tus ei ole venyä käy­tös­sä.

Kun­non tuki, mats­ku ja oikea koko

Tuke­va urhei­lu­lii­vi tun­tuu napa­kal­ta, istuu hyvin ja peit­tää koko rin­ta­ke­hän. Rin­to­jen ei kuu­lu pur­suil­la kup­pien etuo­sas­ta tai sivuil­ta. Myös olkain­ten kuu­luu olla tiu­kah­kot ja mah­dol­li­sim­man veny­mä­tön­tä mate­ri­aa­lia. Pari sor­mea saa men­nä olkain­ten alle, mut­ta ei yhtään enem­pää.

Rin­na­nym­pä­rys­nau­han on olta­va tuke­va ja ase­tut­ta­va vaa­ka­ta­soon. Löy­sä ympä­rys­mit­ta ei tue. Lii­vit saa­vat sovit­taes­sa tun­tua hie­man tiu­koil­ta, kos­ka ne veny­vät muu­ta­man käyt­tö­ker­ran jäl­keen. Sovi­tuk­seen kan­nat­taa käyt­tää aikaa ja sovi­tus­ko­pis­sa kan­nat­taa luon­nol­li­ses­ti teh­dä hyp­py­tes­ti tai pari. Sopi­va koko voi vaih­del­la mal­li­koh­tai­ses­ti.

Urhei­lu­lii­vien tek­ni­nen mate­ri­aa­li säi­lyt­tää tukio­mi­nai­suu­ten­sa myös kos­tea­na. Lisäk­si se hen­git­tää ja siir­tää tehok­kaas­ti kos­teut­ta pois ihon pin­nal­ta. Lii­vit kan­nat­taa pes­tä pesu­pus­sis­sa ilman huuh­te­luai­net­ta ja uusia puo­len vuo­den, vii­meis­tään vuo­den välein. (Pitää­kin yrit­tää jat­kos­sa muis­taa tämä.)

                                                                              ***

Tam­mi­kuu­ta ei ole men­nee­nä aika­na pidet­ty hyvä­nä ajan­koh­ta­na suur­ten töi­den aloit­ta­mi­sel­le. Kui­ten­kin kai­ken sil­loin saa­dun tai han­ki­tun on sanot­tu ole­van lujaa ja riit­tä­vää. Jos­pa sitä teki­si itsel­leen hyvää ja aloit­tai­si pie­nes­tä työs­tä, kuten urhei­lu­lii­vien hank­ki­mi­ses­ta? Älä myös­kään unhoi­ta oma­tark­kai­lua. Tam­mi tar­koit­taa suo­ma­lai­sis­sa mur­teis­sa sydän­tä, kes­ki­koh­taa, ydin­tä, napaa tai akse­lia. Ole oman elä­mä­si sydän ja napa, sii­nä onkin sit­ten jo aja­tus­ta suu­rel­le, lujal­le ja riit­tä­väl­le.

Lue myös: Fit-leh­ti 10/2020: Tis­sit tur­vaan!

Oliko tämä sivu hyödyllinen?
KylläEi