Avus­tei­nen oma­tark­kai­lu

Lataa esi­te
Kuun­te­le esi­te

Rin­to­jen oma­tark­kai­lu voi toteu­tua myös avus­tei­ses­ti.

Jokai­sel­la on oikeus huo­leh­tia omas­ta rin­ta­ter­vey­des­tään. Sään­nöl­li­sel­lä rin­to­jen oma­tark­kai­lul­la pyri­tään rin­ta­syö­vän var­hai­seen tun­nis­ta­mi­seen. Mut­ta miten rin­to­jen oma­tark­kai­lu toteu­tuu, jos hen­ki­lö ei pys­ty teke­mään sitä itse? Kenel­tä voi pyy­tää apua? Kuka suos­tuu aut­ta­maan?

Tun­ne rin­ta­si ry, Aspa-sää­tiön Voi­maa sek­su­aa­li­suu­des­ta ‑han­ke sekä Suo­men CP-lii­ton aikuis­toi­min­ta kehit­ti­vät yhteis­työs­sä toi­min­ta­ta­van rin­to­jen avus­tei­seen oma­tark­kai­luun. Kehit­tä­mis­työ­hön osal­lis­tui eri tavoin vam­mai­sia koke­mus­toi­mi­joi­ta sekä  sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lal­la työs­ken­te­le­viä hen­ki­löi­tä. 

Oma­tark­kai­lu on tär­keä osa itses­tä huo­leh­ti­mis­ta. Oma­tark­kai­lus­sa avus­ta­mi­sen tapo­ja on monia

Avus­tei­ses­ta oma­tark­kai­lus­ta puhu­taan sil­loin, kun hen­ki­lö ei pys­ty tark­kai­le­maan rin­to­jaan tai rin­ta­ke­hään­sä itse­näi­ses­ti, vaan tar­vit­see tark­kai­luun tai johon­kin tark­kai­lun vai­hee­seen toi­sen hen­ki­lön apua.

Rin­to­jen oma­tark­kai­lu voi olla haas­teel­lis­ta tai mah­do­ton­ta mones­ta eri syys­tä. Fyy­si­ses­ti vam­mai­nen hen­ki­lö ei ehkä yle­ty rin­ta­ke­hän alu­eel­le, tai pys­ty hal­lit­se­maan käsien­sä moto­riik­kaa. Kat­se­lu tai tun­nus­te­lu saat­taa jää­dä toteut­ta­mat­ta näkö­vam­mai­suu­den tai esi­mer­kik­si sor­mien tun­to­puu­tos­ten takia. Jot­kut hen­ki­löt tar­vit­se­vat ohjaus­ta ja tukea kog­ni­tii­vis­ten tai psyyk­kis­ten rajoit­tei­den­sa vuok­si. Mah­dol­li­set trau­maat­ti­set muis­tot saat­ta­vat aiheut­taa ahdis­tus­ta, jon­ka vuok­si oman kehon kat­se­lu tai tun­nus­te­lu on vai­ke­aa.

Avus­ta­mi­sen tavat ovat aina yksi­löl­li­siä. Vam­mai­nen hen­ki­lö tie­tää useim­mi­ten itse par­hai­ten, min­kä­lais­ta apua hän tar­vit­see. Avus­tei­sen oma­tark­kai­lun muo­to­ja ovat mm.:

Neu­von­ta ja ohjaus: Avus­ta­mi­nen on sanal­lis­ta ja ohjaa­vaa. Avus­ta­va hen­ki­lö voi kehot­taa tois­ta hen­ki­löä tark­kai­le­maan rin­tan­sa sekä pei­lin avul­la että kos­ket­ta­mal­la, ja muis­tut­taa oma­tark­kai­lus­ta sään­nöl­li­ses­ti. Tuet­tu pää­tök­sen­te­ko aut­taa toi­min­ta­ta­van valit­se­mi­ses­sa, mikä­li rin­nois­ta löy­tyy muu­tok­sia.

Välil­li­nen avus­ta­mi­nen: Jot­ta hen­ki­lö ylet­tyy kos­ke­maan eri puo­lil­le rin­taa, avus­ta­va hen­ki­lö voi aut­taa käden pai­kal­laan pitä­mi­ses­sä, oikean asen­non saa­mi­ses­sa tai esi­mer­kik­si pei­lin pite­le­mi­ses­sä. Oma­tark­kai­li­ja kos­ket­taa itse omia rin­to­jaan.

Puo­les­ta kat­se­le­mi­nen ja/tai tun­nus­te­le­mi­nen: Avus­ta­va hen­ki­lö tark­kai­lee toi­sen hen­ki­lön rin­nat kat­se­le­mal­la ja tun­nus­te­le­mal­la, mikä­li oma­tark­kai­li­ja ei pys­ty toteut­ta­maan tark­kai­lua itse.

Arjen tai­to vai eri­tyis­kou­lu­tus­ta vaa­ti­va osaa­mi­sa­la?

Rin­to­jen oma­tark­kai­lua voi­daan pitää arjen tai­to­na sii­nä mis­sä uima­tai­toa, ham­pai­den pesua tai tai­toa val­mis­taa itsel­len­sä ruo­kaa. Mut­ta voi­si­ko toi­sen hen­ki­lön avus­ta­mi­nen rin­to­jen oma­tark­kai­lus­sa tul­la myös arjen tai­dok­si?

Avus­tei­sel­la oma­tark­kai­lul­la voi­daan huo­ma­ta rin­nois­sa tapah­tu­via muu­tok­sia ja huo­len nous­tes­sa hakeu­tua ter­vey­den­huol­toon. Avus­ta­va hen­ki­lö ei voi teh­dä diag­noo­se­ja tai antaa var­maa tie­toa hen­ki­lön ter­vey­den­ti­las­ta. Näin ollen avus­ta­van hen­ki­lön ei tar­vit­se olla ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­nen. Koke­mus omien rin­to­jen tark­kai­lus­ta saat­taa olla hyö­dyk­si.

Peri­aat­tees­sa kuka tahan­sa voi avus­taa oma­tark­kai­lus­sa: lähei­nen, elä­män­kump­pa­ni, hen­ki­lö­koh­tai­nen avus­ta­ja, ystä­vä, omais­hoi­ta­ja, sek­su­aa­li­neu­vo­ja, koti­hoi­ta­ja tai asu­mis­pal­ve­lu­jen työn­te­ki­jä.  Tär­kein­tä on, että tark­kai­luun osal­lis­tu­vat hen­ki­löt ovat tilan­tees­sa omas­ta suos­tu­muk­ses­taan.

Eet­ti­ses­ti ja tur­val­li­ses­ti

Avun pyy­tä­mi­nen hen­ki­lö­koh­tai­siin ja intii­mei­hin asioi­hin ei ole vält­tä­mät­tä help­poa. Vam­mai­nen hen­ki­lö saat­taa poh­tia, toteu­tuu­ko hänen itse­mää­rää­mi­soi­keu­ten­sa, entä oikeus yksi­tyi­syy­teen. Kuka ohjaa tilan­net­ta? Kuka päät­tää, miten toi­mi­taan?

Avus­ta­mi­sen tulee tapah­tua eet­ti­ses­ti ja tur­val­li­ses­ti.

Tie­to ja ymmär­rys

Molem­mat osa­puo­let ovat tie­toi­sia, mitä ollaan teke­mäs­sä ja mik­si. Tar­vit­taes­sa avus­ta­va hen­ki­lö antaa tie­toa, mik­si oma­tark­kai­lu on tär­ke­ää, miten sitä teh­dään sekä mah­dol­li­sis­ta jat­ko­toi­men­pi­teis­tä. Oma­tark­kai­lu ei ole klii­ni­nen tut­ki­mus eikä sii­nä teh­dä diag­noo­se­ja. Molem­mat ymmär­tä­vät myös, ettei tark­kai­lus­sa tapah­tu­va kos­ke­tus ole eroot­tis­ta eikä sen tar­koi­tus ole tuot­taa mie­li­hy­vää. Oma­tark­kai­lus­sa kos­ke­tuk­sel­la on ter­veyt­tä edis­tä­vä mer­ki­tys.

Suos­tu­mus

Avus­tei­nen oma­tark­kai­lu perus­tuu yhtei­seen sopi­muk­seen. Molem­mil­la osa­puo­lil­la on oikeus aset­taa omat rajan­sa ja tar­vit­taes­sa kiel­täy­tyä. Vam­mai­nen hen­ki­lö säi­lyt­tää itse­mää­rää­mi­soi­keu­ten­sa, ja päät­tää itse, tark­kai­lee­ko rin­to­jaan vai ei. Oma­tark­kai­luun ei voi pakot­taa.

Luot­ta­mus

Avus­tei­ses­sa oma­tark­kai­lus­sa toteu­tuu molem­min­puo­li­nen tur­val­li­suus ja luot­ta­muk­sel­li­suus. Oma­tark­kai­lus­sa avus­ta­va hen­ki­lö on vai­tio­lo­vel­vol­li­nen. Hän ei saa ker­toa oma­tark­kai­lu­ti­lan­tees­ta tai havain­nois­taan ulko­puo­li­sil­le. Tilan valin­nas­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta yksi­tyi­syy­den toteu­tu­mi­seen.

Eet­tis­tä toi­min­ta­ta­paa vah­vis­taa myös enna­koin­ti. Rin­to­jen oma­tark­kai­lus­sa avus­ta­mi­ses­ta oli­si hyvä sopia jo sii­nä vai­hees­sa, kun pal­ve­lu­ja tai avus­ta­jan työn­ku­vaa suun­ni­tel­laan. Asu­mis­pal­ve­lu­ja käyt­tä­vä hen­ki­lö voi pyy­tää, että asia kir­ja­taan hänen pal­ve­luso­pi­muk­seen­sa. Sopi­mus luo myös työn­te­ki­jäl­le oikeus­tur­vaa mah­dol­li­sis­sa kiis­ta­ti­lan­teis­sa. Avus­tei­nen oma­tark­kai­lu tuli­si sisäl­lyt­tää työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tyk­seen ja osak­si kir­jaa­mis­käy­tän­töä. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan työ­nan­ta­jan on hyvä poh­tia, tuli­si­ko oma­tark­kai­lus­sa avus­ta­mi­ses­ta mai­ni­ta työ­so­pi­muk­ses­sa vai riit­tää­kö suul­li­nen sopi­mus.

Oma­tark­kai­lun lisäk­si

Jos aja­tus avus­tei­ses­ta oma­tark­kai­lus­ta tun­tuu epä­miel­lyt­tä­väl­tä, rin­ta­ter­vey­den voi ottaa puheek­si myös esi­mer­kik­si gyne­ko­lo­gil­la tai muul­la käyn­nil­lä ter­vey­den­huol­los­sa. Ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lö­kun­taa voi pyy­tää tut­ki­maan rin­nat ja neu­vo­maan yksi­löl­li­seen oma­tark­kai­luun.

Tär­ke­ää on myös osal­lis­tua mam­mo­gra­fia­seu­lon­taan. Kaik­ki 50–69-vuotiaat nai­set saa­vat kah­den vuo­den välein kut­sun mak­sut­to­maan rin­to­jen rönt­gen­ku­vauk­seen eli mam­mo­gra­fia­tut­ki­muk­seen. Mui­den tulee hakeu­tua ter­vey­den­huol­toon pariin oirei­ta havait­tu­aan ja lää­kä­rin lähet­teel­lä lisä­tut­ki­muk­siin tar­vit­taes­sa. 

Jos oma­tark­kai­lun vai­hei­ta ei pys­ty nou­dat­ta­maan yksi­tyis­koh­tai­ses­ti, oma­tark­kai­lu kan­nat­taa teh­dä edes osit­tain. Rin­nan voi tut­kia myös saman puo­len kädel­lä, tai pyr­kiä oma­tark­kai­le­maan aina­kin rin­nan ylä­nel­jän­nek­sen, eli rin­nan ylä­puo­lel­la ja lähel­lä kai­na­loa ole­van alu­een. Sin­ne rin­ta­syö­pä­kyh­my­jä tulee useam­min kuin muu­al­le rin­taan. Itsel­le sopi­van tek­nii­kan löy­tä­mi­nen vaa­tii omaan kehoon tutus­tu­mis­ta ja kokei­le­mis­ta.

YK:n vam­mais­so­pi­mus luo perus­tan

Vam­mais­so­pi­muk­sen 25. artiklas­sa Ter­veys lukee, että vam­mai­sel­la hen­ki­löl­lä on oikeus par­haa­seen mah­dol­li­seen ter­vey­den tasoon ilman syr­jin­tää vam­mai­suu­den perus­teel­la. Vam­mai­sil­la hen­ki­löil­lä on yhden­ver­tai­nen oikeus  mak­sut­to­miin ja koh­tuu­hin­tai­siin ter­vey­den­huol­to­pal­ve­lui­hin ja ‑ohjel­miin. Artiklas­sa mai­ni­taan myös sai­rauk­sien var­hai­nen tun­nis­ta­mi­nen ja puut­tu­mi­nen, mikä luo perus­tan rin­to­jen oma­tark­kai­lun toteut­ta­mi­sel­le.

Yhteis­työs­sä Voi­maa sek­su­aa­li­suu­des­ta ‑han­ke (2018–2020)

Han­ke edis­ti sek­su­aa­lioi­keuk­sien toteu­tu­mis­ta asu­mi­sen pal­ve­luis­sa. Sii­nä  kehi­tet­tiin toi­min­ta­ta­po­ja, joil­la voi ottaa puheek­si sek­su­aa­li­suu­teen, suku­puo­leen ja ihmis­suh­tei­siin liit­ty­viä asioi­ta.

Verk­ko­si­vut www.aspa.fi/voimaaseksuaalisuudesta

 

Oli­ko tämä sivu hyö­dyl­li­nen?
Kyl­läEi