Miten menee juok­su, jär­jes­tö­suun­nit­te­li­ja?

Vii­me vuo­den elo­kuus­sa alkoi posi­tii­vi­sen mie­len #jär­jes­tö­suun­nit­te­li­ja­juok­see ‑some­kam­pan­ja. Tavoit­tee­na on innos­taa seu­raa­jiam­me oma­tark­kai­lun lisäk­si löy­tä­mään itsel­leen mie­le­käs lii­kun­ta­muo­to ja samal­la edis­tä­mään omaa hyvin­voin­ti­aan ja rin­ta­ter­veyt­tään.

Kam­pan­jan läh­tö­aja­tus oli toi­vei­kas; val­lit­se­van pan­de­mia­ti­lan­teen hel­po­tut­tua 29.5.2021 pääs­täi­siin var­mas­ti yhtei­sel­le len­kil­le ja kivaan tapah­tu­maan koh­taa­maan ihmi­siä. Vuo­den 2020 Cit­roen Nais­ten Kymp­pi oli jo siir­ty­nyt kevääl­tä elo­kuul­le ja elo­kuul­ta jäl­leen 2021 kevääl­le.

15 lenk­kei­li­jää ja luon­to tree­ni­maus­tee­na

15 lenk­kei­li­jää aloit­ti tree­nin omiin tavoit­tei­siin­sa sopien, esit­täy­tyi some­ka­na­vis­sam­me syk­syn aika­na sekä jakoi tree­ni­ko­ke­muk­si­aan. Vuo­den vaih­dut­tua ryh­mä on näyt­tä­nyt väläh­dyk­siä tree­nin­sä puo­li­vä­lis­tä. On ollut hölk­kää ja juok­sua, käve­lyn ja juok­sun vuo­rot­te­lua, pidem­pää ja lyhyem­pää lenk­kiä, käve­lyä sau­voil­la ja ilman, cross­fi­tiä, jump­paa, kep­pi­jump­paa ja zum­baa sekä kun­to­sa­li­har­joit­te­lua pun­teil­la ja oman kehon pai­nol­la. Fluns­sat ja nil­kan­sa­tut­ta­mi­set ovat välil­lä vaa­ti­neet osan­sa tapah­tu­mis­ta. On pitä­nyt ottaa aikaa ja antaa kehon levä­tä.

Myös luon­to on ollut anta­mas­sa oman maus­teen­sa tree­niin. On men­ty läm­pi­mis­tä alkusyk­syn päi­vis­tä vii­le­ne­vän rin­ta­syö­pä­kuun kaut­ta mar­tai­seen mar­ras­kuu­hun ja vuo­den pimeim­pään aikaan. Tam­mi­kuus­sa, tree­nien puo­li­vä­lin paik­keil­la, koit­ti super­pak­ka­set ja lun­ta tuli. Kor­keat oli­vat nie­tok­set! Juok­sul­le oli ajoit­tain lii­an kyl­mä mit­ta­rin näyt­täes­sä yli ‑20 astet­ta. Muun muas­sa lumi­työt toi­vat uut­ta vaih­te­lua liik­ku­mi­seen.

Kir­joit­te­lua ja aktii­vi­suut­ta, itsen­sä haas­ta­mis­ta sekä posi­tii­vi­sia yllä­tyk­siä

Kam­pan­jan aika­na on käy­ty läpi lii­kun­taan, hyvin­voin­tiin, rin­ta­ter­vey­teen ja ‑tie­tou­teen sekä tie­tys­ti itse Nais­ten Kymp­piin liit­ty­viä tee­mo­ja. Voit lukea niis­tä lisää tääl­tä Tun­ne rin­ta­si ry:n net­ti­si­vu­jen Ajan­koh­tais­ta ‑osios­ta, jos­sa komei­le­vat tämän teks­tin lisäk­si myös muut jär­jes­tö­suun­nit­te­li­jan kir­joit­ta­mat blo­gi­teks­tit.

Kir­joit­te­lun lisäk­si jär­jes­tö­suun­nit­te­li­ja, yhte­nä 15 lenk­kei­li­jäs­tä, on pitä­nyt itsen­sä myös muu­ten aktii­vi­se­na. Aktii­vi­suus ruok­kii aktii­vi­suut­ta sil­loin, kun se on sel­lais­ta, joka tun­tuu hyväl­tä ja ins­pi­roi. Sel­lais­ta itsel­le sopi­van laa­tuis­ta. Itsen­sä haas­ta­mi­nen­kaan ei ole hai­tak­si vaan se voi olla ele­ment­ti, joka tuo elä­mään lisää sisäl­töä ja mah­dol­li­suuk­sia. Ehkä myös posi­tii­vi­sia yllä­tyk­siä.

Entäs se juok­su, jär­jes­tö­suun­nit­te­li­ja?

Wiki­pe­dia sanoo juok­sus­ta, että se on ”useim­pien jalal­lis­ten maa­eläin­ten ja ihmi­sen nopein tapa liik­kua ilman apu­vä­li­nei­tä”. Usain Bolt saa­vut­ti 44,64 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­den 100 met­rin maa­il­ma­nen­nä­tys­juok­sus­saan vuon­na 2009. Eläin­maa­il­mas­sa gepar­di on pika­juok­sun kunk­ku 120 kilo­met­rin tun­ti­no­peu­del­la.

Kil­pa­juok­sus­sa 3000 met­riä ylit­tä­vät mat­kat ovat kes­tä­vyys­mat­ko­ja. Ihmi­nen on ilmei­ses­ti pit­kil­lä juok­su­mat­koil­la suh­teel­li­ses­ti parem­pi kuin lyhyil­lä, tosin esi­mer­kik­si kame­li ja strut­si ovat täs­sä­kin nopeam­pia.

Siis jär­jes­tö­suun­nit­te­li­jan juok­su??

Juok­se­mi­nen on ollut jär­jes­tö­suun­nit­te­li­jal­le eli minul­le hen­ki­lö­koh­tai­nen haas­te. Lenk­kien jäl­keen olen ollut ylpeä itses­tä­ni. Mut­ta len­kin aika­na en ole kos­kaan muka­vuusa­lu­eel­la­ni, pait­si jos kor­va­la­puis­ta tulee tosi hyvä kap­pa­le. Juok­sun ja hyvän kap­pa­leen yhdis­tyes­sä syn­tyy mai­nio voi­ma. Tun­tuu, että lii­tää (vaik­ka sivusil­mäl­lä näkee, kun mum­mo ohit­taa kävel­len).

Juok­su mais­tuu nyt hyvin eri­lai­sel­ta, kuin ennen. Täl­lä ker­taa minus­ta ei tai­da tul­la juok­si­jaa, ei kame­lia eikä strut­sia. Mut­ta Nais­ten Kym­pil­lä kii­dän koko mat­kan ja nau­ran maa­lis­sa. Sen jäl­keen en toden­nä­köi­ses­ti enää kos­kaan har­ras­ta juok­sua.

Kam­pan­jan loput­tua jat­kan mui­ta minul­le sopi­via lii­kun­nan muo­to­ja ja pysyn aktii­vi­se­na. Huo­maan, että se tekee hen­ki­sen ja fyy­si­sen voin­ti­ni parem­mak­si. Lisäk­si aion kokeil­la uusia laje­ja!

Tämän teks­tin kir­joit­ta­mi­sen aika­na pan­de­mia­ti­lan­ne on jäl­leen siir­tä­nyt lenk­ki­päi­vää. Näyt­täi­si sil­tä, että juok­su ei ole vie­lä lähel­lä­kään lop­pua…

Oliko tämä sivu hyödyllinen?
KylläEi