Ostoskorisi on tyhjä!
Viime vuoden elokuussa alkoi positiivisen mielen #järjestösuunnittelijajuoksee ‑somekampanja. Tavoitteena on innostaa seuraajiamme omatarkkailun lisäksi löytämään itselleen mielekäs liikuntamuoto ja samalla edistämään omaa hyvinvointiaan ja rintaterveyttään.
Kampanjan lähtöajatus oli toiveikas; vallitsevan pandemiatilanteen helpotuttua 29.5.2021 päästäisiin varmasti yhteiselle lenkille ja kivaan tapahtumaan kohtaamaan ihmisiä. Vuoden 2020 Citroen Naisten Kymppi oli jo siirtynyt keväältä elokuulle ja elokuulta jälleen 2021 keväälle.
15 lenkkeilijää ja luonto treenimausteena
15 lenkkeilijää aloitti treenin omiin tavoitteisiinsa sopien, esittäytyi somekanavissamme syksyn aikana sekä jakoi treenikokemuksiaan. Vuoden vaihduttua ryhmä on näyttänyt välähdyksiä treeninsä puolivälistä. On ollut hölkkää ja juoksua, kävelyn ja juoksun vuorottelua, pidempää ja lyhyempää lenkkiä, kävelyä sauvoilla ja ilman, crossfitiä, jumppaa, keppijumppaa ja zumbaa sekä kuntosaliharjoittelua punteilla ja oman kehon painolla. Flunssat ja nilkansatuttamiset ovat välillä vaatineet osansa tapahtumista. On pitänyt ottaa aikaa ja antaa kehon levätä.
Myös luonto on ollut antamassa oman mausteensa treeniin. On menty lämpimistä alkusyksyn päivistä viilenevän rintasyöpäkuun kautta martaiseen marraskuuhun ja vuoden pimeimpään aikaan. Tammikuussa, treenien puolivälin paikkeilla, koitti superpakkaset ja lunta tuli. Korkeat olivat nietokset! Juoksulle oli ajoittain liian kylmä mittarin näyttäessä yli ‑20 astetta. Muun muassa lumityöt toivat uutta vaihtelua liikkumiseen.
Kirjoittelua ja aktiivisuutta, itsensä haastamista sekä positiivisia yllätyksiä
Kampanjan aikana on käyty läpi liikuntaan, hyvinvointiin, rintaterveyteen ja ‑tietouteen sekä tietysti itse Naisten Kymppiin liittyviä teemoja. Voit lukea niistä lisää täältä Tunne rintasi ry:n nettisivujen Ajankohtaista ‑osiosta, jossa komeilevat tämän tekstin lisäksi myös muut järjestösuunnittelijan kirjoittamat blogitekstit.
Kirjoittelun lisäksi järjestösuunnittelija, yhtenä 15 lenkkeilijästä, on pitänyt itsensä myös muuten aktiivisena. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta silloin, kun se on sellaista, joka tuntuu hyvältä ja inspiroi. Sellaista itselle sopivan laatuista. Itsensä haastaminenkaan ei ole haitaksi vaan se voi olla elementti, joka tuo elämään lisää sisältöä ja mahdollisuuksia. Ehkä myös positiivisia yllätyksiä.
Entäs se juoksu, järjestösuunnittelija?
Wikipedia sanoo juoksusta, että se on ”useimpien jalallisten maaeläinten ja ihmisen nopein tapa liikkua ilman apuvälineitä”. Usain Bolt saavutti 44,64 kilometrin tuntinopeuden 100 metrin maailmanennätysjuoksussaan vuonna 2009. Eläinmaailmassa gepardi on pikajuoksun kunkku 120 kilometrin tuntinopeudella.
Kilpajuoksussa 3000 metriä ylittävät matkat ovat kestävyysmatkoja. Ihminen on ilmeisesti pitkillä juoksumatkoilla suhteellisesti parempi kuin lyhyillä, tosin esimerkiksi kameli ja strutsi ovat tässäkin nopeampia.
Siis järjestösuunnittelijan juoksu??
Juokseminen on ollut järjestösuunnittelijalle eli minulle henkilökohtainen haaste. Lenkkien jälkeen olen ollut ylpeä itsestäni. Mutta lenkin aikana en ole koskaan mukavuusalueellani, paitsi jos korvalapuista tulee tosi hyvä kappale. Juoksun ja hyvän kappaleen yhdistyessä syntyy mainio voima. Tuntuu, että liitää (vaikka sivusilmällä näkee, kun mummo ohittaa kävellen).
Juoksu maistuu nyt hyvin erilaiselta, kuin ennen. Tällä kertaa minusta ei taida tulla juoksijaa, ei kamelia eikä strutsia. Mutta Naisten Kympillä kiidän koko matkan ja nauran maalissa. Sen jälkeen en todennäköisesti enää koskaan harrasta juoksua.
Kampanjan loputtua jatkan muita minulle sopivia liikunnan muotoja ja pysyn aktiivisena. Huomaan, että se tekee henkisen ja fyysisen vointini paremmaksi. Lisäksi aion kokeilla uusia lajeja!
Tämän tekstin kirjoittamisen aikana pandemiatilanne on jälleen siirtänyt lenkkipäivää. Näyttäisi siltä, että juoksu ei ole vielä lähelläkään loppua…