Kii­tos­sa­nat

Ulri­ka

Har­joit­te­luai­ka­ni lähes­tyy lop­pua ja on aika reflek­toi­da ja kat­soa taak­se­päin men­nei­tä viik­ko­ja. Aloi­tin Tun­ne rin­ta­si ry:n Tis­si­toi­mis­tol­la ensim­mäi­sen har­joit­te­lun tam­mi­kuun alus­sa. Alun­pe­rin tar­koi­tuk­se­ni oli suo­rit­taa vain yksi kuusi viik­koa kes­tä­vä har­joit­te­lu. Toi­sin kävi! Sain jää­dä suo­rit­ta­maan toi­sen­kin har­joit­te­lun Tis­si­toi­mis­tol­le <3 Olen todel­la onne­kas, että sain har­joit­te­lu­pai­kan juu­ri Tis­si­toi­mis­tol­ta. Vas­taan­ot­to toi­mis­tol­la oli läm­min ja lem­peä! Minut otet­tiin vas­taan juu­ri sil­lä tyy­lil­lä mitä yhdek­sän kuu­kau­den etä­opin­to­jen jäl­keen kai­pa­sin­kin. Etä­opin­not sai­vat minut kai­paa­maan yhtei­söä ympä­ril­le­ni ja sen juu­ri sain­kin. Oli­kin iha­na pääs­tä osak­si yhtei­söä ja näh­dä ihmi­siä.

Ensim­mäi­set vii­kot toi­mis­tol­la meni toi­min­taan ja työ­hön tutus­tues­sa. Jär­jes­tö­maa­il­ma oli minul­le uusi ja ihmeel­li­nen. Tai ei nyt täy­sin uusi kos­ka, olen toi­mi­nut vapaa­eh­toi­se­na useam­man vuo­den eri jär­jes­töis­sä. Uusi näkö­kul­ma jär­jes­tö­työ­hön on ollut kiin­nos­ta­va, opet­ta­vai­nen ja innos­ta­va.

Nyt toi­sen har­joit­te­lun lop­pu­puo­lel­la on aika pysäh­tyä miet­ti­mään mitä olen oppi­nut ja reflek­toi­da omaa työs­ken­te­lyä. Olen aiem­mal­ta amma­til­ta­ni las­ten­hoi­ta­ja, joten olen tot­tu­nut täy­sin eri­lai­seen työs­ken­te­lyil­ma­pii­riin. Päi­vä­ko­dis­sa meno on mones­ti hek­tis­tä, ääne­käs­tä ja ympä­ril­lä on pal­jon ihmi­siä. Tis­si­toi­mis­tol­la tun­sin, että ryt­mi on ”rau­hal­li­sem­pi”. Jo sii­tä­kin joh­tuen, että jalois­sa ei pyö­ri lap­sia! Toi­mis­tol­la ilma­pii­ri oli rau­hal­li­suu­des­ta huo­li­mat­ta täyn­nä innos­tus­ta, aja­tuk­sia ja luo­vuut­ta. Toi­mis­tol­la työs­ken­nel­les­sä tun­sin ole­va­ni osa työyh­tei­söä, ja minul­le anne­tut työ­teh­tä­vät tar­jo­si­vat arvok­kai­ta oppi­mis­ko­ke­muk­sia.

Oppi­mis­ko­ke­muk­sis­ta mie­leen­pai­nu­vim­mat ovat rin­to­jen oma­tark­kai­lu kou­lu­tuk­sen pitä­mi­nen, ylei­nen vapaa­eh­tois­toi­min­nan kehit­tä­mi­nen, somen sisäl­lön­tuo­tan­to, yhteis­työ eri taho­jen kans­sa ja jär­jes­tö­työ­hön pereh­ty­mi­nen. Näi­den lisäk­si pää­sin toteut­ta­maan usei­ta eri­lai­sia työ­teh­tä­viä niin iso­ja kuin pie­niä­kin.

Yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä oppi­mis­ko­ke­muk­sis­ta oli mie­les­tä­ni se että, minuun luo­tet­tiin ja sain itse suun­ni­tel­la oman aika­tau­lu­ni töi­tä­ni var­ten. Kuu­los­taa hel­pol­ta mut­ta täl­lai­sel­le innok­kaal­le joka pai­kan höy­läl­le töi­den rajaa­mi­nen ja aika­tau­lut­ta­mi­nen ei ollut­kaan aina niin help­poa. Lisä­maus­teen­sa työ­hön toi mää­räys siir­tyä etä­töi­hin. Sosi­aa­li­se­na ihmi­se­nä etä­työs­ken­te­ly vaa­tii pal­jon itse­ku­ria. Itse­ku­ria löy­tyi kui­ten­kin riit­tä­väs­ti, jot­ta sain suo­ri­tet­tua minul­le anne­tut teh­tä­vät, vaik­ka ikä­vä toi­mis­tol­le välil­lä pai­noi­kin miel­tä. Tii­vis yhtey­den­pi­to työn­te­ki­jöi­den kans­sa antoi lisäe­ner­gi­aa ja piti yllä yhtei­söl­li­syyt­tä.

Lop­pusa­nat: Vii­me kuu­kau­det ovat olleet opet­ta­vai­set ja olen kii­tol­li­nen Tis­si­toi­mis­ton väel­le kai­kis­ta arvok­kais­ta opeis­ta. Har­joit­te­lut päät­ty­vät ja elä­mä jat­kuu. On aika suun­na­ta koh­ti uusia seik­kai­lu­ja. Onnek­si yhteis­työ Tis­si­toi­mis­ton kans­sa ei pää­ty vaan jat­kan yhteis­työ­tä vapaa­eh­toi­sen roo­lis­sa. Vapaa­eh­toi­sek­si ilmoit­tau­tu­mi­nen tun­tui luon­te­val­ta rat­kai­sul­ta kos­ka Tun­ne rin­ta­si ry:n sano­ma on teh­nyt suu­ren vai­ku­tuk­sen minuun ja haluan jat­kaa työs­ken­te­lyä tee­man ympä­ril­lä. Toi­vot­ta­vas­ti tava­taan vie­lä yhteis­työn mer­keis­sä!

Kii­tos Tis­si­toi­mis­ton väki men­neis­tä kuu­kausis­ta, oppi­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta, tues­ta ja kär­si­väl­li­syy­des­tä.

Ulri­ka

Oli­ko tämä sivu hyö­dyl­li­nen?
Kyl­läEi