Gise­la Gästrin, rin­ta­ter­vey­den edis­tä­jä ja oma­tark­kai­lun suun­nan­näyt­tä­jä

Gise­la Gästrin (1925–2014) oli radio­lo­gian eri­kois­lää­kä­ri, joka ansioi­tui rin­ta­syö­vän tut­ki­mi­ses­sa ja tor­jun­nas­sa. Hän oli rin­to­jen oma­tark­kai­lun kehit­tä­jä ja hän­tä voi­daan pitää Tun­ne rin­ta­si ry:n (ent. Pro­ma­ma) perus­ta­ja­na. Gise­la Gästrin väit­te­li lää­ke­tie­teen toh­to­rik­si v. 1994 Tam­pe­reen yli­opis­tos­sa. Väi­tös­kir­ja ”The Mama Pro­gram­me for breast cancer cont­rol” perus­tui Mart­ta­lii­ton ja Fin­lands svens­ka Mar­taför­bun­de­tin kans­sa 1970-luvul­la toteut­ta­maan Mama-pro­jek­tiin. Mama-pro­jek­tiin eli vapaa­eh­toi­seen rin­to­jen oma­tark­kai­luun ja mam­mo­gra­fi­aan hakeu­tu­mi­seen osal­lis­tui noin 56 000 mart­taa ja mart­haa. Mama-pro­jek­ti osoit­ti, että rin­to­jen oma­tark­kai­lu kan­nat­taa. Tulok­set herät­ti­vät huo­mio­ta myös ulko­mail­la.

Rin­ta­syö­pään sai­ras­tui 1970-luvun alku­puo­lel­la yksi nai­nen tuhan­nes­ta. Syö­pä todet­tiin usein vas­ta myö­häi­ses­sä vai­hees­sa, jol­loin hoi­toen­nus­te oli huo­no. Rin­to­jen oma­tark­kai­lus­ta kyl­lä tie­det­tiin, mut­ta se ei kiin­nos­ta­nut nai­sia. Mama-pro­jek­tin aika­na todet­tu­jen uusien rin­ta­syö­pien mää­rä mel­kein kak­sin­ker­tais­tui pro­jek­tin toi­min­ta-alu­eel­la. Suu­ri osa havai­tuis­ta syö­pä­ta­pauk­sis­ta oli var­hai­ses­sa vai­hees­sa ja näin ollen hel­pom­pia hoi­taa. Sel­vi­si myös, että oma­tark­kai­lu ei lisän­nyt nais­ten kes­kuu­des­sa syö­pä­pel­koa, kun opas­tus­ta ja tie­toa annet­tiin riit­tä­väs­ti ennen tark­kai­lun aloit­ta­mis­ta.

Tänä päi­vä­nä Suo­mes­sa sai­ras­tuu rin­ta­syö­pään vuo­sit­tain noin 5000 hen­ki­löä, suu­rin osa nai­sia. Rin­ta­syö­pä on nais­ten ylei­sin syö­pä. Gise­la Gästri­nin kehit­tä­mää rin­to­jen oma­tark­kai­lua ja kiin­nos­tus­ta omaan ter­vey­teen ja ter­veys­käyt­täy­ty­mi­seen tar­vi­taan siis yhä.

Tun­ne rin­ta­si ry:n perus­ta­mi­nen ja toi­min­ta osoit­taa, miten teho­kas­ta on, kun yhdis­te­tään aito kan­sa­lais­toi­min­ta ja halu teh­dä tut­ki­mus­ta. Se osoit­taa myös, kuin­ka nai­sis­sa on voi­maa. Gise­la Gästri­nis­sä oli voi­maa ja perik­sian­ta­mat­to­muut­ta, kun hän teki työ­tä ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si ja ter­veys­käyt­täy­ty­mi­seen vai­kut­ta­mi­sek­si. Hän kehit­ti 1970-luvul­la rin­to­jen oma­tark­kai­lun lisäk­si myös Poh­jois-Kar­ja­la pro­jek­tin tupa­koin­nin lopet­ta­mis­oh­jel­man. Molem­mat ovat olleet koko­nais­val­tai­sia ja pit­kään jat­ku­nei­ta ohjel­mia, jot­ka perus­tui­vat Gästri­nin sanoin ”väes­tön ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten väli­seen kom­mu­ni­kaa­tioon, vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, laa­dun­val­von­taan ja tar­vit­ta­vaan yksi­löl­li­seen huo­len­pi­toon”. Tätä työ­tä ja lähes­ty­mis­ta­paa jat­kam­me Tun­ne rin­ta­si ry:ssä.

Gästrin sai elä­män­työs­tään pal­jon tun­nus­tuk­sia, muun muas­sa Folk­häl­sa­nin ja Mart­ta­lii­ton ansio­mer­kit sekä Suo­men Lää­kä­ri­seu­ran pal­kin­non (1985).

Tun­ne rin­ta­si ry kiit­tää Gise­la Gästri­niä hänen erit­täin ansiok­kaas­ta työs­tään. Gästri­nin elä­män­työ­hön poh­jaa­va yhdis­tys on nyt 30-vuo­tias ja jat­kaa työ­tä rin­ta­ter­vey­den, oma­tark­kai­lun ja itses­tä huo­leh­ti­mi­sen puo­les­ta. Uudet rin­ta­ter­vey­den ja ter­vey­den edis­tä­mi­sen haas­teet odot­ta­vat. Gise­la Gästri­nin raken­ta­mal­le poh­jal­le on hyvä raken­taa.

Anne Ylö­nen, puheen­joh­ta­ja

Tun­ne rin­ta­si ry

Oli­ko tämä sivu hyö­dyl­li­nen?
Kyl­läEi