Näkö­vam­mai­suus ja oma­tark­kai­lu

Pistekirjoituksella kirjoitettuja kirjoja. Kuvan päällä teksti "Kansainvälinen pistekirjoituksen päivä".

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin­lai­tok­sen rekis­te­riai­neis­ton mukaan Suo­mes­sa asuu noin 55 000 näkö­vam­mais­ta hen­ki­löä. Heis­tä noin kak­si kol­mas­osaa on heik­ko­nä­köi­siä ja noin 20 pro­sent­tia sokei­ta.

Pie­nel­lä osal­la näkö­vam­mai­suu­den astet­ta ei ole mää­ri­tel­ty. Näkö­vam­mai­suus pai­not­tuu eri­tyi­ses­ti ikään­ty­nei­den jouk­koon, sil­lä perä­ti kol­mas­osa näkö­vam­mai­sis­ta on elä­keiän ylit­tä­nei­tä (Näkö­vam­ma­re­kis­te­rin vuo­si­kir­ja 2021).

Rin­to­jen ja rin­ta­ke­hän ter­vey­den tark­kai­lu ja sään­nöl­li­nen havain­noin­ti on tär­ke­ää kai­kil­le riip­pu­mat­ta vam­mas­ta tai vam­mat­to­muu­des­ta. Rin­to­jen oma­tark­kai­luun kuu­luu ylei­ses­ti kak­si vai­het­ta: kat­se­lu ja tun­nus­te­lu.

Rin­to­jen tut­ki­mi­nen vie vain muu­ta­man minuu­tin

Ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa rin­to­ja tar­kas­tel­laan hyväs­sä valais­tuk­ses­sa pei­lin edes­sä. Mil­tä rin­nat tänään näyt­tä­vät edes­tä ja sivul­ta, pääl­tä ja alta, kädet var­ta­lon vie­res­sä ja ylös nos­tet­tui­na? Tulee­ko nän­nis­tä eri­tet­tä, jos sitä varo­vas­ti puris­taa?

Toi­nen vai­he on syy­tä toteut­taa seläl­lään maa­ten, rau­hal­li­ses­sa ja miel­lyt­tä­väs­sä ympä­ris­tös­sä. Rin­nat tun­nus­tel­laan yhteen lii­te­tyin, peh­mein sor­min.

Molem­mat rin­nat käy­dään läpi napa­kas­ti pai­nel­len kol­me ker­taa. Tut­kit­ta­van rin­nan puo­lei­nen käsi on ensin var­ta­lon vie­res­sä, sen jäl­keen 90 asteen kul­mas­sa var­ta­loon näh­den ja kol­man­nel­la ker­ral­la nos­tet­tu­na ylös, suo­ra­na pään vie­res­sä.

Voit tutus­tua rin­to­jen oma­tark­kai­luun ohje­vi­deom­me avul­la!

Vai­kea­kaan näkö­vam­ma ei estä oma­tark­kai­lua

Osit­tain näkö­vam­mai­nen voi tar­vi­ta apu­vä­li­nei­tä, kuten parem­paa valais­tus­ta tai suu­ren­nus­la­sia avuk­seen rin­to­ja tut­kies­saan. Vai­keas­ti näkö­vam­mai­nen hen­ki­lö voi kes­kit­tyä oma­tark­kai­lus­sa rin­to­jen­sa tun­nus­te­luun.

Sään­nöl­li­sen tark­kai­lun myö­tä on mah­dol­lis­ta oppia tun­te­maan parem­min esi­mer­kik­si omien rin­to­jen ihon sileys, kar­heus, rypyt ja arvet, sekä huo­maa­maan rin­ta­ku­dok­ses­sa tapah­tu­vat muu­tok­set.

Avus­tei­nen oma­tark­kai­lu vaa­tii luot­ta­mus­ta

Näkö­vam­mai­nen voi myös pyy­tää luo­tet­tua hen­ki­löään avuk­si tark­kai­luun. Avus­ta­ja­na voi toi­mia ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö, mut­ta myös ystä­vä, puo­li­so tai muu suku­lai­nen.

Avus­tei­ses­sa oma­tark­kai­lus­sa avus­ta­ja toi­mii yksi­löl­li­sen tar­peen ja yhtei­sen sopi­muk­sen mukai­ses­ti esi­mer­kik­si näkö­vam­mai­sen ohjaa­ja­na, sil­mi­nä tai käsi­nä aut­taen havain­noi­maan mah­dol­li­sia muu­tok­sia rin­nois­sa.

Tun­ne Rin­ta­si on jul­kais­sut avus­tei­sen oma­tark­kai­lun esit­teen, jon­ka voit kuun­nel­la, lada­ta tai tila­ta mak­sut­ta käyt­töö­si tääl­tä: Rin­to­jen avus­tei­nen oma­tark­kai­lu- esi­te.

Oli­ko tämä sivu hyö­dyl­li­nen?
Kyl­läEi