Nai­se­ri­tyi­sen työn ver­kos­ton kan­nan­ot­to: Suo­men tulee sitou­tua väki­val­lan tor­ju­mi­seen teoin, ei vain sanoin

Suku­puo­lis­tu­nut ja nai­siin koh­dis­tu­va väki­val­ta on Suo­mes­sa val­ta­va ongel­ma. Suo­ma­lai­set nai­set koke­vat mui­hin EU-mai­hin ver­rat­tu­na toi­sik­si eni­ten väki­val­taa. Lähes joka toi­nen nai­nen Suo­mes­sa on koke­nut väki­val­taa pari­suh­tees­sa.

Väki­val­lal­la on suu­ren inhi­mil­li­sen kus­tan­nuk­sen lisäk­si suu­ri hin­ta­lap­pu: pel­käs­tään nai­siin koh­dis­tu­nees­ta fyy­si­ses­tä pari­suh­de­vä­ki­val­las­ta aiheu­tuu ter­vey­den­huol­lol­le 150 mil­joo­nan euron lisä­kus­tan­nuk­set vuo­des­sa. Todel­li­suu­des­sa koko­nais­kus­tan­nuk­set ovat tätä vie­lä­kin suu­rem­mat, ja mui­den kuin fyy­si­sen väki­val­lan kus­tan­nuk­set, saa­ti muut hai­tat, jää­vät pii­loon. Lisäk­si pal­ve­lu­ja kos­ke­via kus­tan­nuk­sia aiheu­tuu sosi­aa­li- ja oikeus­pal­ve­luil­le.

Suo­mi on sitou­tu­nut Istan­bu­lin sopi­muk­seen, jon­ka tavoit­tee­na on nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan ehkäi­se­mi­nen ja pois­ta­mi­nen, väki­val­lan uhrien suo­je­le­mi­nen sekä väki­val­lan teki­jöi­den saat­ta­mi­nen edes­vas­tuuseen. Aske­lei­ta oike­aan suun­taan onkin otet­tu vuo­den 2015 jäl­keen esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä tur­va­ko­ti­paik­ko­ja, muut­ta­mal­la lähes­ty­mis­kiel­toa käsit­te­le­vää lain­sää­dän­töä ja avaa­mal­la SERI-tuki­kes­kuk­sia. Sil­ti pal­jon on vie­lä teke­mät­tä.

Me alle­kir­joit­ta­neet vaa­dim­me, että Suo­mi ryh­tyy suun­ni­tel­mal­li­siin, kon­kreet­ti­siin ja pit­kä­jän­tei­siin toi­miin nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan ehkäi­se­mi­sek­si.

Pal­ve­lut on tur­vat­ta­va lain­sää­dän­nöl­lä

Suo­mes­sa on val­ta­kun­nal­li­set ohjeet (THL) lähi­suh­de­vä­ki­val­lan ehkäi­syyn. Täs­tä huo­li­mat­ta riit­tä­viä ohjaus­ra­ken­tei­ta tai pal­ve­lu­ja ei ole jär­jes­tet­ty. Esi­mer­kik­si tur­va­ko­te­ja ei edel­leen­kään ole riit­tä­väs­ti, eivät­kä ne tavoi­ta kaik­kia, jot­ka tar­vit­si­si­vat nii­den pal­ve­lui­ta. Ohjei­den ja suo­si­tus­ten lisäk­si tulee olla sito­va lain­sää­dän­tö, joka sel­kiyt­tää väki­val­lan vas­tai­sen työn vas­tuut, raken­teet ja pal­ve­lut.

Lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­tai­si sau­mat­to­man poik­ki­hal­lin­nol­li­sen ja moniam­ma­til­li­sen työn sekä asiak­kaan näkö­kul­mas­ta pal­ve­lu­ket­jun kat­kea­mat­to­muu­den. Pal­ve­lu­ket­jus­sa on huo­mioi­ta­va myös jär­jes­tö­jen tar­joa­mat pal­ve­lut, kuten väki­val­lan ehkäi­syyn täh­tää­vä työ sekä toi­pu­mis­ta tuke­va yksi­lö- ja ver­tais­tu­ki.

Jär­jes­tö­jen rahoi­tuk­ses­ta on huo­leh­dit­ta­va

Jär­jes­töt ovat nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan asian­tun­ti­joi­ta, ja jär­jes­töt tuot­ta­vat suu­rim­man osan ehkäi­se­vis­tä sekä eri­tyis­ta­son pal­ve­luis­ta, joil­la tue­taan väki­val­lan koki­joi­ta ja teki­jöi­tä väki­val­lat­to­maan elä­mään. Jär­jes­töil­tä puut­tuu kui­ten­kin riit­tä­vä rahoi­tus pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­sek­si. Rahoi­tus on myös epä­va­kaal­la poh­jal­la, ja tulee hei­ken­ty­mään enti­ses­tään tule­vi­na vuo­si­na, ellei STEA:n rahoi­tus­ta kor­va­ta muil­la kei­noin. Tämä estää toi­min­nan pit­kä­jän­tei­sen suun­nit­te­lun ja pahim­mil­laan luo auk­ko­ja pal­ve­lu­jär­jes­tel­mään.

Hyvin­voin­tia­lu­eet voi­si­vat ostaa jär­jes­tö­jen tuot­ta­mia pal­ve­lui­ta, mikä paran­tai­si pal­ve­lui­den saa­ta­vuut­ta ja vakaut­tai­si rahoi­tus­ta. Oikea-aikai­set pal­ve­lut vähen­tä­vät inhi­mil­li­sen kär­si­myk­sen lisäk­si väki­val­las­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia.

Posi­tii­vi­nen eri­tyis­koh­te­lu luo yhden­ver­tai­suut­ta

Suo­ma­lai­nen pal­ve­lu­kent­tä on suun­ni­tel­tu suku­puo­li­neut­raa­lik­si. Pal­ve­luis­sa ja nii­den suun­nit­te­lus­sa tulee kui­ten­kin huo­mioi­da, että eri suku­puo­lil­la on eri­lai­sia tar­pei­ta. Nai­set ja tytöt ovat alt­tiim­pia suku­puo­leen perus­tu­val­le väki­val­lal­le ja per­he­vä­ki­val­ta koh­dis­tuu useam­min nai­siin. Tulee myös huo­mioi­da, että osal­la nai­sis­ta on mui­ta kor­keam­pi ris­ki jou­tua väki­val­lan uhrik­si (mm. sek­su­aa­li- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töi­hin kuu­lu­vat, vam­mai­set nai­set, ikään­ty­neet nai­set, päih­tei­tä käyt­tä­vät nai­set). Kai­kil­le väki­val­lan koki­joil­le tulee taa­ta yhden­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det saa­da apua.

Häpeä omas­ta tilan­tees­ta ja aiem­mis­ta huo­nois­ta koh­taa­mi­sis­ta voi estää avun hake­mi­sen tai tur­van etsi­mi­sen sil­loin, kun tar­ve on suu­rin. Vaa­dim­me jokai­sel­le tasa-arvois­ta koh­te­lua pal­ve­lu­jär­jes­tel­mäs­sä iäs­tä ja taus­tas­ta riip­pu­mat­ta sekä lisää resurs­se­ja stig­man vähen­tä­mi­seen täh­tää­vään työ­hön. Tämän takaa­mi­sek­si sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sil­le on jär­jes­tet­tä­vä kou­lu­tus­ta trau­ma­sen­si­tii­vi­ses­tä koh­taa­mi­ses­ta sekä väki­val­lan tun­nis­ta­mi­ses­ta ja puheek­si otta­mi­ses­ta.

Eri­tyis­toi­met yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­sek­si eivät ole syr­jin­tää. Suo­men tulee sitou­tua Istan­bu­lin sopi­muk­seen teoin, ei vain sanoin.

Nai­se­ri­tyi­sen työn ver­kos­to on vapaa­muo­toi­nen, val­ta­kun­nal­li­nen ja mak­su­ton ver­kos­to, jon­ka tavoit­tee­na on teh­dä nai­se­ri­tyis­tä työ­tä näky­väm­mäk­si mm. toteut­ta­mal­la eri­lai­sia tapah­tu­mia ja kam­pan­joi­ta sekä teh­dä vai­kut­ta­mis­työ­tä kir­joit­ta­mal­la kan­nan­ot­to­ja ja mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sia.

Kan­nan­o­ton ovat alle­kir­joit­ta­neet

A‑Kiltojen Liit­to ry, Mai­ju Leh­to­nen, VEE­RAT-hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö

Ensi- ja tur­va­ko­tien liit­to, Riit­ta Sär­ke­lä, pää­sih­tee­ri

Hoi­to­ko­ti Tuh­ki­mo Oy, Anne-Mari Myl­ler, yrit­tä­jä, vas­taa­va ohjaa­ja

Irti Huu­meis­ta ry, Mir­ka Vai­nik­ka, toi­min­nan­joh­ta­ja

Kirk­ko­num­men suo­ma­lai­sen seu­ra­kun­nan dia­ko­nia­työ, Satu Ali-Reko­la, dia­ko­ni

Kirk­ko­pal­ve­lut ry, Eija Myl­ly­mä­ki, eri­tyis­asian­tun­ti­ja

Lois­to set­le­ment­ti ry, Kari Olli­la, toi­min­nan­joh­ta­ja

Maria Aka­te­mia ry, Sari Nyberg, toi­min­nan­joh­ta­ja

Muu­tos­ta ilmas­sa ‑han­ke, Piia Sumu­puu, pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri

Myl­ly­hoi­to­yh­dis­tys ry, Min­na Ekholm, toi­min­nan­joh­ta­ja

Nais­ten­kar­ta­no ry, Anna Vuo­rio, toi­min­nan­joh­ta­ja

Nais­ten Lin­ja Suo­mes­sa ry, Kat­ju Aro, toi­min­nan­joh­ta­ja

Nice­hearts ry, Johan­na Sjö­holm, toi­min­nan­joh­ta­ja

Rikok­set­to­man elä­män tuki­sää­tiö, Sari Lönn­berg, vas­taa­va asian­tun­ti­ja ja Aman­da Johans­son, asian­tun­ti­ja

Sateen­kaa­ri-ikku­na ry, Sari Ran­ta­nie­mi, toi­min­nan­joh­ta­ja

Suo­men NNKY-liit­to ry, Anne Pön­ni, pää­sih­tee­ri

Super­no­vat-toi­min­ta, Tuu­tik­ki Ijäs, pro­jek­ti­pääl­lik­kö ja Riik­ka Tuo­mi, koke­mus­men­to­ri

Suur-Hel­sin­gin Val­ko­nau­ha ry, Pet­ra Poh­jan­hei­mo, va. toi­min­nan­joh­ta­ja

Tam­pe­reen A‑Kilta ry, Mii­ka Joen­pe­rä, Etna-työn han­ke­koor­di­naat­to­ri

Tam­pe­reen ensi- ja tur­va­ko­ti ry, Mil­ka Suu­niit­tu-Saka­ri, tur­va­ko­ti­pal­ve­lu­jen pääl­lik­kö

Toi­mi­va ry, San­na Run­sa­la, toi­min­nan­joh­ta­ja

Tuki­hen­ki­lö­työ ry, Jen­ni Heik­ki­lä, tuki­hen­ki­lö­toi­min­nan koor­di­naat­to­ri

Tun­ne rin­ta­si ry, Johan­na Arto­la, toi­min­nan­joh­ta­ja

Vail­la vaki­nais­ta asun­toa ry, Jen­ni Ero­nen, men­to­ri ja Tii Judén, men­to­ri

Valo-Val­men­nusyh­dis­tys, Kim­mo Kum­lan­der, toi­mi­tus­joh­ta­ja

Lisä­tie­to­ja antaa:

Rii­na Kar­ja­lai­nen
Per­he- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­ta­työn asian­tun­ti­ja
VTL, sosi­aa­li­työn­te­ki­jä, AmO
Ensi- ja tur­va­ko­tien liit­to
p. 044 097 0790, [email protected]

Oli­ko tämä sivu hyö­dyl­li­nen?
Kyl­läEi