Nuor­ten ja nuor­ten aikuis­ten rin­ta­syö­pä

Toden­nä­köi­syys sai­ras­tua rin­ta­syö­pään ennen vaih­de­vuo­sia on hyvin pie­ni. Täs­tä huo­li­mat­ta poik­kea­vat löy­dök­set rin­nois­sa pelot­ta­vat kai­ke­ni­käi­siä nai­sia. Epä­ta­val­li­set muh­ku­rat, kyh­myt ja muut muu­tok­set onkin syy­tä aina näyt­tää ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sel­le.

Voi­ko nuo­ri ihmi­nen sai­ras­tua rin­ta­syö­pään?

Rin­ta­syö­pää sai­ras­tu­mi­nen alle 50-vuo­ti­aa­na on har­vi­nais­ta, mut­ta mah­dol­lis­ta. Yli 60 pro­sent­tia rin­ta­syö­vis­tä löy­de­tään yli 60-vuo­tiail­ta, run­saat 20 pro­sent­tia 50–59-vuotiailta ja loput, run­saat 10 pro­sent­tia 25–49-vuotiailta hen­ki­löil­tä.

Vuo­sit­tain Suo­mes­sa diag­no­soi­daan noin 5 000 uut­ta rin­ta­syö­pää. Vuon­na 2021 noin 600 uusis­ta rin­ta­syö­pä­ta­pauk­sis­ta löy­det­tiin alle 50-vuo­tiail­ta ja vain 16 tapaus­ta alle 30-vuo­tiail­ta. Toden­nä­köi­syys nuo­re­na sai­ras­tu­mi­seen on siis hyvin pie­ni.

Suu­rin osa muu­tok­sis­ta on vaa­rat­to­mia

75 pro­sent­tia rin­nois­ta löy­ty­neis­tä muh­ku­rois­ta, kyh­myis­tä, iho-oireis­ta tai rin­to­jen koon tai muo­don muu­tok­sis­ta on jotain muu­ta kuin rin­ta­syö­pää. Rin­ta­ku­dos muut­tuu iän, pai­non­vaih­te­lui­den ja hor­mo­ni­toi­min­nan mukaan. Rin­nat ovat esi­mer­kik­si usein nuo­re­na tii­viit ja kiin­teät, ja peh­me­ne­vät vaih­de­vuo­sien jäl­keen, jol­loin mai­to­rau­ha­set sur­kas­tu­vat. Pai­non­nousu ja laih­tu­mi­nen saat­ta­vat vai­kut­taa myös rin­to­jen ulko­nä­köön.

Kuu­kau­tis­kier­to vai­kut­taa monil­la mer­kit­tä­väs­ti rin­toi­hin. On hyvin taval­lis­ta, että ovu­laa­tion aika­na rin­nois­sa tun­tuu muh­ku­roi­ta. Kuu­kau­tis­ten aika­na rin­nat saat­ta­vat tur­vo­ta ja tun­tua aroil­ta. Onkin tär­ke­ää tun­tea omat rin­tan­sa kai­kis­sa ikä­vai­heis­sa ja oppia tun­nis­ta­maan sään­nöl­li­sen hor­mo­ni­toi­min­nan vai­ku­tuk­set omien rin­to­jen kokoon, muo­toon ja tun­tu­maan.

Rin­toi­hin saat­taa myös ilmes­tyä kuu­kau­tis­kier­ros­ta riip­pu­mat­to­mia, hyvän­laa­tui­sia kyh­my­jä. Täl­lai­sia muu­tok­sia ovat esi­mer­kik­si ras­va­pa­tit eli lipoo­mat, kys­tat eli mai­to­tie­hyi­siin syn­ty­vät nes­te­rak­ku­lat sekä fibroa­de­noo­mat, eli hyvän­laa­tui­set side­ku­dos­kas­vai­met.

Kyh­my on aina syy­tä näyt­tää lää­kä­ril­le

Rin­ta­syö­vän oirei­ta ovat sen tyy­pis­tä ja kas­vu­pai­kas­ta riip­puen kyh­my, eri­lai­set iho­muu­tok­set tai muut sel­keät muu­tok­set rin­nas­sa. Löy­dät lisää tie­toa rin­ta­syö­vän oireis­ta tääl­tä.

Vaik­ka suu­rin osa rin­to­jen muu­tok­sis­ta on vaa­rat­to­mia, on jokai­nen huol­ta herät­tä­vä kyh­my ja muu muu­tos syy­tä tar­kis­taa ammat­ti­lai­sen toi­mes­ta. Sil­mä­mää­räi­ses­ti on usein vai­kea sanoa, mil­lai­ses­ta muu­tok­ses­ta on kyse ja lää­kä­rit lähet­tä­vät­kin her­käs­ti poti­laan jat­ko­tut­ki­muk­siin, kuten mam­mo­gra­fia­ku­vauk­seen tai ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­seen.

Huo­len kans­sa ei kan­na­ta jää­dä yksin

Pel­ko rin­ta­syö­väs­tä on todel­li­nen, vaik­ka kyh­my tut­ki­muk­sis­sa pal­jas­tui­si­kin vaa­rat­to­mak­si. Huo­lis­taan voi puhua pait­si lähi­pii­rin, myös lää­kä­rin tai tutun ter­vey­den­hoi­ta­jan kans­sa. Rin­ta­syö­päyh­dis­tys – Euro­pa Don­na Fin­land yllä­pi­tää neu­von­ta­pu­he­lin­ta, jon­ka sai­raan­hoi­ta­ja on avun­tar­vit­si­jan tuke­na jo tut­ki­mus­tu­lok­sia odo­tel­les­sa.

Läh­tei­tä ja lisä­tie­toa:

Tii­ti­nen, A. (2022) Kyh­my rin­nas­sa. Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim. terveyskirjasto.fi/dlk00150

Mere­to­ja, T. & Lei­de­nius, M. (2015) Nuo­ren nai­sen rin­ta­kyh­my. Lää­ke­tie­teel­li­nen aika­kausi­kir­ja Duo­decim. duodecimlehti.fi/duo12369

Mikä tekee syö­väs­tä syö­vän? (2022) Duo­deci­min Kimp­pa­kyy­ti-video­sar­ja. terveyskirjasto.fi/kkv00032

Lisää tie­toa rin­ta­syö­väs­tä: kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/rintasyopa/

Ohjeet rin­to­jen oma­tark­kai­luun: tunnerintasi.fi/rintojen-omatarkkailu