Kan­sain­vä­li­nen tupa­ka­ton päi­vä kan­nus­taa savut­to­muu­teen

YK:n Kan­sain­vä­lis­tä tupa­ka­ton­ta päi­vää vie­te­tään 31.5. Tänä vuon­na päi­vän tee­ma­na on nuor­ten tupa­koin­ti ja niko­tii­ni­tuot­tei­den käyt­tö. Tupa­koin­ti on yhdis­tet­ty lukui­siin ter­vey­son­gel­miin, myös rin­ta­syö­pä­ris­kiin.

Tupa­koin­ti yksi rin­ta­syö­vän ris­ki­te­ki­jöis­tä

Rin­ta­syö­pään sai­ras­tu­mi­nen joh­tuu monen teki­jän yhteis­vai­ku­tuk­ses­ta. On mah­do­ton­ta osoit­taa yhtä teki­jää, joka joh­tai­si sai­ras­tu­mi­seen tai suo­jai­si sil­tä. Laa­jois­sa tut­ki­muk­sis­sa on kui­ten­kin löy­det­ty jouk­ko teki­jöi­tä, jot­ka kas­vat­ta­vat toden­nä­köi­syyt­tä sai­ras­tu­mi­sel­le.

Osaan näis­tä teki­jöis­tä, kuten gee­ni­pe­ri­mään tai asui­nym­pä­ris­tös­tä joh­tu­viin seik­koi­hin, on mah­do­ton­ta vai­kut­taa, ja jos­kus ihmi­nen sai­ras­tuu, vaik­ka hän nou­dat­tai­si kaik­kia asian­tun­ti­joi­den anta­mia ter­veys­neu­vo­ja. Väes­tö­ta­sol­la voi­daan kui­ten­kin tode­ta, että on monia sel­lai­sia päi­vit­täi­siä valin­to­ja, joil­la sai­ras­tu­mis­ris­kiä voi­daan vähen­tää.

Tupa­koin­nin on todet­tu ole­van yksi rin­ta­syö­pä­ris­kiä kas­vat­ta­vis­ta teki­jöis­tä. Eri­tyi­ses­ti nuo­re­na aloi­tet­tu, pit­kään jat­ku­nut sään­nöl­li­nen tupa­koin­ti on yhtey­des­sä mui­den syö­pien ja ter­vey­son­gel­mien ohel­la myös rin­ta­syö­pään. Kah­den­kym­me­nen vuo­den ajan ja noin askil­li­sen päi­väs­sä polt­ta­nei­den sai­ras­tu­mis­ris­ki oli yli kol­man­nek­sen suu­rem­pi kuin niil­lä nai­sil­la, jot­ka eivät ole kos­kaan tupa­koi­neet.

Tupak­ka vai­kut­taa eli­mis­tös­sä monin tavoin

Tupa­kan­sa­vu sisäl­tää tuhan­sia kemial­li­sia yhdis­tei­tä, jois­ta noin 70 on todet­tu syö­pä­vaa­ral­li­sik­si aineik­si, eli kar­si­no­gee­neik­si. Nämä aineet vahin­goit­ta­vat solu­ja ja nii­den DNA:ta, ja ede­saut­ta­vat syö­pään joh­ta­vien solu­muu­tok­sien syn­ty­mis­tä ja hait­taa­vat immuu­ni­puo­lus­tuk­sen toi­min­taa.

Tupa­koin­ti ede­saut­taa mata­la-asteis­ta tuleh­dus­ta, jon­ka nyky­tut­ki­muk­sen valos­sa tie­de­tään ole­van usei­den ter­vey­son­gel­mien ja sai­rauk­sien taus­tal­la. Mata­la-astei­nen tuleh­dus voi joh­taa eri­lais­ten sai­rauk­sien puh­kea­mi­seen vai­kut­ta­mal­la muun muas­sa eli­mis­tön hor­mo­ni­ta­sa­pai­noon ja välit­tä­jä­ai­nei­den toi­min­taan. Mata­la-astei­nen tuleh­dus vai­kut­taa myös rin­ta­syö­vän toden­nä­köi­syy­teen.

Tupa­kan­sa­vun sisäl­tä­mät aineet vai­kut­ta­vat myös eli­mis­tön hapen­kul­je­tuk­seen ja puo­lus­tus­ky­kyyn. Kehon puo­lus­tus­so­lut tar­vit­se­vat muun muas­sa riit­tä­väs­ti hap­pea voi­dak­seen tehok­kaas­ti tun­nis­taa ja tuho­ta eli­mis­töl­le vaa­ral­li­sia yhdis­tei­tä ja solu­muu­tok­sia. 

Muut niko­tii­ni­tuot­teet tut­ki­mus­ten koh­tee­na

Suo­mes­sa enää noin 10 pro­sent­tia väes­tös­tä tupa­koi sään­nöl­li­ses­ti. Pit­kään jat­ku­nut­ta hyvää kehi­tys­tä uhkaa­vat nyt mark­ki­noi­ta val­taa­vat säh­kö­sa­vuk­keet ja niko­tii­ni­pus­sit, joi­den pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta ei ole vie­lä ker­ty­nyt kat­ta­vaa tut­ki­mus­tie­toa.

Säh­kö­sa­vuk­keet sisäl­tä­vät suu­ren mää­rän eri­lai­sia kar­si­no­gee­ni­siä yhdis­tei­tä. Nyky­tie­don mukaan myös niko­tii­ni itses­sään on syö­pä­vaa­ral­li­nen aine, joka toi­mii syö­pään liit­ty­vien solu­muu­tos­ten myö­tä­vai­kut­ta­ja­na ja mah­dol­li­ses­ti jopa käyn­nis­tä­jä­nä. Niko­tii­ni aineen­vaih­dun­ta­tuot­teet kiih­dyt­tä­vät syö­vän kas­vua ja vau­rioit­ta­vat solu­jen peri­mää, jol­loin mah­dol­li­suus syö­pä­so­lu­jen syn­tyyn on toden­nä­köi­sem­pää.

Vaik­ka säh­kö­sa­vuk­kei­ta ja mui­ta niko­tii­ni­tuot­tei­ta pide­tään ylei­ses­ti tupak­kaa tur­val­li­sem­pa­na, liit­tyy nii­den käyt­töön huo­mat­ta­via ris­ke­jä. Tämän vuok­si esi­mer­kik­si WHO (World Health Orga­niza­tion) ja suo­ma­lai­set ter­veys­jär­jes­töt ovat huo­lis­saan säh­kö­sa­vuk­kei­den lisään­ty­väs­tä suo­sios­ta ja eri­tyi­ses­ti nuor­ten lisään­ty­väs­tä säh­kö­sa­vuk­kei­den käy­tös­tä.

Tupa­koin­nin lopet­ta­mi­nen on mer­kit­tä­vä ter­veys­te­ko

Tupa­koin­nin lopet­ta­mi­ses­ta koi­tu­vat ter­veys­hyö­dyt näky­vät ja tun­tu­vat nopeas­ti. Jo muu­ta­mas­sa päi­väs­sä eli­mis­tön hapen­ot­to­ky­ky paran­tuu, sydä­men syke tasaan­tuu ja veren­pai­ne las­kee. Seu­raa­vien viik­ko­jen kulues­sa on havait­ta­vis­sa esi­mer­kik­si, kuin­ka unen­laa­tu para­nee ja stres­si­ta­sot las­ke­vat. Tupa­koin­tiin liit­ty­vien sai­rauk­sien ris­ki pie­nen­tyy hil­jal­leen.

Tupa­koin­nin ja mui­den niko­tii­ni­tuot­tei­den käy­tön lopet­ta­mi­sek­si on saa­ta­vis­sa run­saas­ti apua. Esi­mer­kik­si asian­tun­ti­joi­den laa­ti­man mak­sut­to­man val­men­nuk­sen tupa­koin­nin lopet­ta­mi­sek­si löy­dät Omao­lo-pal­ve­lus­ta tääl­tä: Tupa­koin­nin lopet­ta­mi­sen val­men­nus­oh­jel­ma.

Läh­teet:

Aro, M. (2022) Säh­kö­sa­vuk­keet, säh­kö­tu­pak­ka. Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim

www.terveyskirjasto.fi/dlk01164#s2

Jyrk­kiö, S. et al. (2012) Tupa­koin­ti ja syö­pä — mitä hyö­tyä lopet­ta­mi­ses­ta? Lää­ke­tie­teel­li­nen aika­kaus­kir­ja Duo­decim.

www.duodecimlehti.fi/duo10283

Saa­rel­ma, O. (2021) Tupa­koin­nin lopet­ta­mi­nen (tupa­kas­ta vie­roi­tus). Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00337

World Health Orga­niza­tion (2024) 31 May is World No Tobacco Day.

www.who.int/campaigns/world-no-tobacco-day