Ostoskori on tyhjä
Vaikka suomalaiset osallistuvat seulontamammografiaan useita vertailumaita aktiivisemmin, on tilastoista havaittavissa huolestuttava muutos. Rekisteriaineistojen mukaan yhä harvempi suomalainen osallistuu seulontoihin. Tutukimusten mukaan osallistumisaktiivisuudessa on myös havaittavissa merkittävää alueellista vaihtelua sekä huomattavia eroja eri väestöryhmien välillä.
Suomessa seulontamammografioihin kutsutaan kaikki 50–69-vuotiaat naiset ja naisen henkilötunnuksen omaavat henkilöt. Kutsu ilmaiseen tutkimukseen lähetetään noin kahden vuoden välein.
Seulontatutkimuksella pyritään löytämään syöpä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Seulontaikäisten rintasyöpätapauksista jopa 60 prosenttia löydetään seulontamammografioissa ja seulontojen arvioidaan vähentäneen rintasyöpäkuolleisuutta jopa 28 prosentilla. Nykyään varhain havaittu, etäpesäkkeetön rintasyöpä on lähes aina parannettavissa. Varhaisessa vaiheessa aloitetut syöpähoidot ovat yhteiskunnalle merkittävästi edullisempi vaihtoehto ja ne vähentävät syöpään sairastuneen inhimillistä kärsimystä.
Lähes viidesosa ei osallistu rintasyöpäseulontaan
Suomessa seulontoihin osallistuminen on useita verrokkimaita aktiivisempaa. Kuitenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana osallistujamäärät ovat olleet hitaassa, mutta tasaisessa laskussa. Vuonna 2022 seulontamammografiaan osallistui vain 81,5 % kutsun saaneista.
Toistaiseksi täsmälliset syyt laskevaan osallistumisaktiivisuuteen eivät ole tiedossa, mutta laajempi terveyden eriarvoisuus ja kasvavat erot sosioekonomisten ryhmien välillä heijastuvat myös seulontatutkimuksiin. Viime marraskuussa julkaistun, Suomen seulontamammografioita käsittelevän tutkimuksen mukaan vähäisintä osallistuminen on työelämän ulkopuolella olevien sekä työntekijäammateissa toimivien osalta.

Laajaan rekisteriaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan myös koulutustaso vaikuttaa osallistumisaktivisuuteen. Korkeakoulutuista noin 81 prosenttia osallistuu seulontamammografiaan, mutta ainoastaan peruskoulututkinnon suorittaneista tutkimukseen osallistuu vain 71 prosenttia.
Vielä merkittävämpiä eroja on havattavissa eri kieliryhmien välillä. Tietyt kieliryhmät erottuvat joukosta erityisen matalalla osallistumisprosentilla. Esimerkiksi somalia äidinkielenään puhuvista seulontoihin osallistuu vain 20 % ja englanninkielisistä noin puolet.

Hyvinvointialueiden välillä suuria eroja
Osallistumisaktiivisuudessa on myös havaittavissa merkittäviä alueellisia eroja. Vähäisintä osallistuminen on isoissa kaupungeissa ja aktiivisinta pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa ja niiden lähiympäristössä.
Hyvinvointialueittain tarkasteltuna erot ovat hätkähdyttävän suuria. Syöpärekisterin tilastojen mukaan Helsingissä 73,4 %, Länsi-Uudellamaalla 76,5 % ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueella 76,8% kutsutuista osallistuu seulontamammografiaan. Sen sijaan esimerkiksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun hyvinvointialueilla yli 85 % kutsutuista käy seulonnoissa (Syöpärekisterin seulontamammografiatilastot)
Tieto ja ohjaus osallistumispäätöksen tukena
Muun kielisten parissa työskentelevien haastatteluissa suurimmaksi haasteeksi osallistumiselle on arveltu tiedonpuutetta. Suurimassa osassa maailman maista ei ole rintasyövän seulontaohjelmaa, jolloin Suomeen muuttaneelle seulonta jo käsitteenä saattaa olla vieras. Myös tutkimukseen liittyvät käytännön seikat, kuten sen maksuttomuus tai itse tutkimuskäynti saatavat herättää kysymyksiä. Lisäksi monissa maissa ja väestöryhmissä syöpään sairautena liittyy virheellisiä käsityksiä ja olettamuksia.
Omaan terveyteen liittyvän päätöksenteon tueksi tuleekin tarjota oikea-aikaista ja riittävän seikkaperäistä ja selkokielistä tietoa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien kohdalla tulee kielikysymyksen lisäksi huomioida myös tiedontarve.
Tunne rintasi rintaterveyden edistäjänä
Tunne rintasi on tänä keväänä toteuttamassa maahanmuuttajille suunnatun kyselytutkimuksen yhteistyössä kumppanijärjestöjen kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tekijöitä, joiden vuoksi vastaajat jättävät käyttämättä mahdollisuuden seulontamammografiaan. Lisäksi vuoden aikana toteutetaan useita opinnäytetöitä, joissa ammattikorkeakoulusta valmistuvat sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaiset tutkivat osallistumisaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Viime vuonna järjestö julkaisi seulontamammografiasta kertovan opetusvideon. Englanninkielinen video tullaan kääntämään kevään aikana selkosuomen lisäksi myös arabiaksi ja somaliksi. Samalla käynnistyy myös monikulttuuristen järjestöjen kanssa toteutettava koulutuskiertue, jonka avulla pyritään juurruttamaan seulontakäynnit osaksi yhteisöjen arkea.
Lähteet:
Fuhrmann, J., Heinävaara, S., Sarkeala T., Lehtinen, M. & Pankakoski, M. (2024) Coverage of mammography imaging in and outside an organized breast cancer screening program – variation by age and sociodemographic groups. Acta Oncologica 63, s. 833–840.
https://doi.org/10.2340/1651–226X.2024.40830
Heinävaara, S., Koponen, P., Koskela, T., Lindell, E., Lumme, S., johtava tutkija, Parikka, S. & Seppä, K. (2025) Terveyden eriarvoisuus. Teoksessa Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen — Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Toim. L. Kestilä & S. Karvonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 01/2025, s. 37–38.
https://urn.fi/URN:ISBN:978–952-408–444‑4
Leinonen, M. K., Lamminmäki, M., Koponen, P., Kuusio, H. & Anttila, A. (2019) Sosiaalinen eriarvoisuus ja naisten syöpäseulonnat. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 135 (19), s. 1912–9.
https://www.duodecimlehti.fi/duo15148
OECD/European Commission (2025), Syöpäprofiilit: Suomi 2025. OECD Publishing, Paris.
https://doi.org/10.1787/55341ef3-fi.
Syöpärekisteri (2024) Rintasyövän seulonta. Tilasto päivitetty 6.6.2024.
https://stats.cancerregistry.fi/joukkistilastot/rinta.html