Kol­mas sek­to­ri ei kai­paa ylis­tys­tä vaan arvos­tus­ta ja pää­tök­siä!

Yhteis­kun­nas­sam­me kas­vaa huo­li osal­li­suu­den kaven­tu­mi­ses­ta, yksi­näi­syy­den lisään­ty­mi­ses­tä ja hyvin­voin­nin eriy­ty­mi­ses­tä. Näi­hin haas­tei­siin vas­taa­mi­nen vaa­tii vai­kut­ta­via ja kes­tä­viä rat­kai­su­ja. Kol­mas sek­to­ri on kes­kei­nen osa tätä rat­kai­sua – mut­ta vain, jos sen toi­min­ta­ky­ky ja ase­ma tun­nis­te­taan ja tur­va­taan.

Jär­jes­töt eivät ole har­ras­te­li­joi­den ver­kos­to vaan asian­tun­ti­ja­kent­tä, jos­sa toi­mii sosiaali‑, terveys‑, koulutus‑, nuoriso‑, lii­kun­ta- ja kult­tuu­ria­lo­jen ammat­ti­lai­sia sekä laa­ja jouk­ko kou­lu­tet­tu­ja, koke­nei­ta vapaa­eh­toi­sia. Jär­jes­tö­jen eri­tyis­vah­vuus on kyky tavoit­taa ihmi­siä, joi­ta jul­ki­set pal­ve­lut eivät aina saa­vu­ta – läs­nä, kii­reet­tä ja inhi­mil­li­ses­ti. Tämä on vai­kut­ta­vaa ennal­taeh­käi­se­vää työ­tä, joka raken­taa yhtei­söl­li­syyt­tä, vah­vis­taa mie­len­ter­veyt­tä ja lisää tur­val­li­suut­ta.

Jär­jes­töis­sä on kui­ten­kin havait­tu huo­les­tut­ta­va kehi­tys: yhä useam­min vapaa­eh­tois­toi­min­nan pii­riin ohjau­tuu ihmi­siä, joi­den tuen tar­ve vaa­ti­si ammat­ti­ta­son pal­ve­lui­ta, eri­tyi­ses­ti ter­vey­den­huol­los­sa. Vapaa­eh­toi­set eivät voi eivät­kä saa kor­va­ta jul­ki­sia pal­ve­lu­ja – he täy­den­tä­vät nii­tä.

Jär­jes­tö­ken­tän asian­tun­te­mus on täl­lä het­kel­lä ali­hyö­dyn­net­ty voi­ma­va­ra. Pää­tök­sen­teos­sa se ohi­te­taan lii­an usein, vaik­ka jär­jes­töil­lä on käy­tän­nön­lä­heis­tä ja ruo­hon­juu­ri­ta­sois­ta tie­toa ihmis­ten tar­peis­ta. Kol­man­nen sek­to­rin kyky kehit­tää uusia toi­min­ta­mal­le­ja ja rea­goi­da ket­te­räs­ti yhteis­kun­nal­li­siin muu­tok­siin perus­tuu sen riip­pu­mat­to­muu­teen ja jat­ku­vuu­teen – ei sat­tu­man­va­rai­seen tai lyhyt­jän­tei­seen rahoi­tuk­seen.

Kan­sa­lai­sa­ree­nan vai­kut­ta­ja­ver­kos­to vaa­tii päät­tä­jil­tä:

  • Enna­koi­vaa ja pit­kä­jän­teis­tä rahoi­tus­ta jär­jes­töil­le ja vapaa­eh­tois­toi­min­nal­le
  • Jär­jes­tö­jen asian­tun­te­muk­sen tun­nus­ta­mis­ta ja otta­mis­ta mukaan pää­tök­sen­te­koon
  • Mata­lan kyn­nyk­sen koh­taa­mis­paik­ko­jen ja ennal­taeh­käi­se­vän työn tur­vaa­mis­ta
  • Jär­jes­tö­työl­lis­tä­mi­sen raken­tei­den kehit­tä­mis­tä ja rahoi­tuk­sen jat­ku­vuut­ta

Kol­mas sek­to­ri ei kai­paa ylis­tys­tä – se tar­vit­see arvos­tus­ta, joka näkyy pää­tök­sis­sä ja resurs­seis­sa. Vapaa­eh­tois­toi­min­taa ei voi orga­ni­soi­da ilman resurs­se­ja, mut­ta sen vai­ku­tuk­set ovat kor­vaa­mat­to­mia. Nyt on aika koh­da­ta jär­jes­töt nii­den todel­li­ses­sa roo­lis­sa: rat­kai­su­jen tuot­ta­ji­na ja yhteis­kun­nan raken­ta­ji­na.

Kan­sa­lai­sa­ree­nan vai­kut­ta­ja­ver­kos­to

Lisä­tie­dot: toi­min­nan­joh­ta­ja Anne Porthén, 050 551 0057, anne.porthen@kansalaisareena.fi

TUN­NE RIN­TA­SI RY ON KAN­SA­LAI­SA­REE­NAN VAI­KUT­TA­JA­VER­KOS­TON JÄSEN JA YKSI ALLE­KIR­JOIT­TA­JIS­TA

Oliko tämä sivu hyödyllinen?
KylläEi