Rin­ta­ter­veys ja ruo­ka­va­lio

Ruo­ka­va­lio vai­kut­taa syö­pä­ris­kiin sekä itse­näi­ses­ti että osa­na pai­non­hal­lin­taa. Mikään yksit­täi­nen ruo­ka-aine ei aiheu­ta tai ehkäi­se rin­ta­syö­pää, mut­ta ter­veel­li­nen, ravit­se­mus­suo­si­tus­ten mukai­nen ruo­ka­va­lio tukee kehon puo­lus­tus­jär­jes­tel­mää ja aut­taa yllä­pi­tä­mään nor­maa­li­pai­noa. 

Eräs rin­ta­syö­vän mer­kit­tä­vim­mis­tä ris­ki­te­ki­jöis­tä on yli­pai­no. Sik­si nor­maa­li­pai­noon pyr­ki­mi­nen on koko­nais­ter­vey­den ja oman hyvin­voin­nin lisäk­si tär­keä osa rin­ta­ter­veyt­tä.

Pai­non­hal­lin­ta

Yksi rin­ta­syö­vän kas­vu­te­ki­jöis­tä on estro­gee­ni­hor­mo­ni. Estro­gee­nia tuo­te­taan muna­sar­jois­sa ja lisä­mu­nuai­sis­sa, mut­ta myös ras­va­ku­dok­ses­sa. Vaih­de­vuo­si-iäs­sä estro­gee­ni­hor­mo­nin tuo­tan­to hii­puu luon­nol­li­ses­ti, jol­loin kuu­kau­ti­set lop­pu­vat, mai­to­rau­ha­set sur­kas­tu­vat ja koko eli­mis­tö kokee muu­tok­sia. Täl­löin ras­va­ku­dok­sen mer­ki­tys estro­gee­nin tuot­ta­ja­na koros­tuu. Eri­tyi­ses­ti vaih­de­vuo­si-iän ylit­tä­neil­lä nai­sil­la run­sas yli­pai­no onkin yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä rin­ta­syö­vän ris­ki­te­ki­jöis­tä.

Ras­va­so­lut tuot­ta­vat hor­mo­nien lisäk­si kas­vu­te­ki­jöi­tä, jot­ka siir­ty­vät veren­kier­ros­sa muu­al­le eli­mis­töön. Nämä teki­jät voi­vat edis­tää syö­vän syn­tyä ja kiih­dyt­tää syö­pä­so­lu­jen kas­vua. Run­sas ras­va­ku­dok­sen mää­rä saat­taa myös hei­ken­tää eli­mis­tön immuu­ni­jär­jes­tel­mää joko suo­raan tai ede­saut­ta­mal­la mata­la-astei­sen tuleh­dus­ti­lan kehit­ty­mis­tä ja lisää­mäl­lä oksi­da­tii­vis­ta stres­siä.

Mata­la-astei­nen tuleh­dus on vii­me vuo­si­na herät­tä­nyt pal­jon huo­mio­ta, sil­lä sen on todet­tu ole­van ris­ki­te­ki­jä useil­le pit­kä­ai­kais­sai­rauk­sil­le. Lie­vä tuleh­dus­ti­la häi­rit­see eli­mis­tön nor­maa­lia toi­min­taa koko­nais­val­tai­ses­ti. Se muun muas­sa vai­kut­taa veri­suon­ten sei­nä­miin sekä hor­mo­ni- ja välit­tä­jä­ai­nei­den toi­min­taan altis­taen kehon monen­lai­sil­le sai­rauk­sil­le.

Oksi­da­tii­vi­nen stres­si vai­kut­taa solun vies­tin­vä­li­tys­ket­jui­hin ja akti­voi solun kas­vu­te­ki­jöi­tä. Kas­vu­te­ki­jöi­den akti­voi­tu­mi­nen edis­tää solu­jen lisään­ty­mis­tä ja hal­lit­se­ma­ton­ta kas­vua kiih­dyt­täen mah­dol­li­sen kas­vai­men kehit­ty­mis­tä. Lisäk­si oksi­da­tii­vi­nen stres­si hei­ken­tää osal­taan eli­mis­tön puo­lus­tus­jär­jes­tel­mää.

Ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio

Syö­pää ei voi ehkäis­tä ruo­ka­va­liol­la, mut­ta sai­ras­tu­mi­sen ris­kiä voi pie­nen­tää nou­dat­ta­mal­la kan­sal­li­sia ravit­se­mus­suo­si­tuk­sia. Ravit­se­mus­suo­si­tus­ten kul­ma­ki­vi­nä ovat kas­vis­ten, hedel­mien ja täys­jy­vä­val­mis­tei­den suo­si­mi­nen, ja punai­sen lihan ja liha­ja­los­tei­den sekä runs­a­se­ner­giais­ten ruo­kien ja juo­mien vält­tä­mi­nen.

Eräi­den tut­ki­mus­ten mukaan joil­lain yksit­täi­sil­lä ruo­ka-aineil­la saat­taa olla syö­pä­ris­kiä pie­nen­tä­viä vai­ku­tuk­sia. Näi­hin lukeu­tu­vat ras­vai­set kalat ja olii­viöl­jy, soi­ja­tuot­teet, vih­reä tee ja sie­net. Lisäk­si posi­tii­via vai­ku­tuk­sia on löy­det­ty myös tim­ja­mis­ta, ros­ma­rii­nis­ta, per­sil­jas­ta ja ore­ga­nos­ta sekä kur­ku­mas­ta ja chi­li­pip­pu­ris­ta.

Hai­tal­li­sia vai­ku­tuk­sia on useis­sa tut­ki­muk­sis­sa todet­tu ole­van nopeil­la hii­li­hy­draa­teil­la, joi­ta sisäl­tä­vät esi­mer­kik­si vaa­leat lei­vät ja soke­roi­dut tuot­teet. Lisäk­si kovat, usein eläin­pe­räi­set ras­vat, punai­nen liha tai hyvin pit­käl­le pro­ses­soi­dut liha­val­mis­teet sekä tie­tyt mai­to­tuot­teet (kuten ras­vai­set juus­tot tai run­sas mai­don juon­ti) ovat uusim­pien tut­ki­mus­ten mukaan ter­vey­del­le hai­tal­li­sia.

Myös ruu­an val­mis­tus­ta­val­la on mer­ki­tys­tä. Esi­mer­kik­si tuo­reet kas­vik­set sisäl­tä­vät run­saam­min hyviä ravin­toai­nei­ta, kuin kyp­sen­ne­tyt tai säi­lö­tyt kas­vik­set. Paah­ta­mi­nen, gril­laa­mi­nen tai pais­ta­mi­nen syn­nyt­tä­vät syö­pä­vaa­ral­li­sia yhdis­tei­tä.

Yksit­täis­ten ravin­toai­nei­den tai ruu­an­val­mis­tus­ta­po­jen sijaan on tär­kein­tä kiin­nit­tää huo­mio ruo­ka­va­lion ja mui­den elä­mä­na­po­jen muo­dos­ta­maan koko­nai­suu­teen. Yksit­täi­nen pih­vi tai hil­lo­munk­ki ei aiheu­ta syö­pää, eikä run­sas ore­ga­non­käyt­tö kumoa mui­den ruo­ka-ainei­den hai­tal­li­sia vai­ku­tuk­sia. Erin­omai­sia vink­ke­jä ja ohjei­ta ter­veel­li­sen ravit­se­muk­sen koos­ta­mi­seen saa pait­si ter­vey­den­hoi­ta­jil­ta ja ravit­seus­te­ra­peu­teil­ta, myös esi­mer­kik­si Mart­ta­lii­ton ja Sydän­lii­ton sivuil­ta.

Kat­so luen­to ruo­ka­va­lion vai­ku­tuk­ses­ta rin­ta­ter­vey­teen tääl­tä: Ravit­se­mus ja rin­ta­ter­veys.

Läh­teet:

Chajès, V. & Romieu, I. 2014. Nut­ri­tion and breast cancer. Matu­ri­tas 77 (1), 7–11.

Chan­dran, U., McCann, S., Zir­po­li, G., Gong, Z., Lin, Y., Hong, C., Ciu­pak, G., Paw­lish, K., Ambro­so­ne, C. & Ban­de­ra, E. 2014. Inta­ke of Ener­gy-Den­se Foods, Fast Foods, Suga­ry Drinks, and Breast Cancer Risk in African Ame­rican and Euro­pean Ame­rican Women. Nut­ri­tion and Cancer, 66(7), 1187–1199.

Debras, C., Chaze­las, E., Srour, B.,  Kes­se-Guyot, E., Julia, C., Zelek, L., Agaës­se, C., Drues­ne-Pecol­lo, N., Galan, P., Herc­berg, S.,Latino-Martel, P., Descha­saux, M. & Tou­vier, M. 2020. Total and added sugar inta­kes, sugar types, and cancer risk: results from the pros­pec­ti­ve Nut­ri­Net-Santé cohort. Ame­rican Jour­nal of Cli­nical Nut­ri­tion, 2020; 112, 1267–1279.

Del­man, D., Fabian, C., Kim­ler, B., Yeh, H. & Pet­roff, B. 2015. Effects of Flax­seed Lig­nan Secoi­so­la­rici­re­si­nol Digluco­si­de on Pre­neoplas­tic Bio­mar­kers of Cancer Progres­sion in a Model of Simul­ta­neous Breast and Ova­rian Cancer Deve­lop­ment. Nut­ri­tion and Cancer, 67(5), 857–864.

Iwa­sa­ki, M., Mizusawa, J., Kasu­ga, Y., Yoko­y­ama, S., Onu­ma, H., Nis­hi­mu­ra, H., Kusa­ma, R. & Tsu­ga­ne, S. 2014. Green Tea Con­sump­tion and Breast Cancer Risk in Japa­ne­se Women: A Case-Cont­rol Stu­dy. Nut­ri­tion and Cancer, 66(1), 57–67.

Luo­to, R., Kuk­ko­nen-Har­ju­la, K. & Män­nis­tö, S. 2017. Liik­ku­mi­nen, ravit­se­mus ja pai­non­hal­lin­ta syö­vän ehkäi­sys­sä. Lää­ke­tie­teel­li­nen aika­kaus­kir­ja Duo­decim 113 (21), 2069–2074.

Magee, P., Owusu-Apen­ten, R., McCann, M., Gill, C. & Row­land, I. 2012. Chick­pea (Cicer arie­ti­num) and Other Plant­De­ri­ved Pro­tea­se Inhi­bi­tor Concent­ra­tes Inhi­bit Breast and Pros­ta­te Cancer Cell Pro­li­fe­ra­tion In Vit­ro. Nut­ri­tion and Cancer, 64(5), 741–748.

Mori­mo­to, Y., Con­roy, S., Paga­no, I., Isa­ki, M., Fran­ke, A., Nordt, F. & Mas­ka­ri­nec, G. 2012. Uri­na­ry Estro­gen Meta­bo­li­tes During a Ran­do­mized Soy Trial. Nut­ri­tion and Cancer, 64(2), 307–314.

Orman, A., John­son, D., Coman­der, A. & Brock­ton, N. 2020. Breast Cancer: A Lifes­ty­le Medici­ne Approach. Ame­rican Jour­nal of Lifes­ty­le Medici­ne 14 (5), 483–494.

Veh­ma­nen, L. 2020. Rin­ta­syö­vän totea­mi­nen, ala­tyy­pit ja ennus­te. Lää­kä­ri­kir­ja Duo­decim. Jul­kais­tu 19.9.2020. Luet­tu 20.5.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00618

Tura­ti, F.,  Dal­mar­tel­lo, M., Bra­vi, F, Ser­rai­no D., Augus­tin , L.., Giaco­sa, A., Negri, E.., Levi, F. & La Vecc­hia, C. 2020. Adhe­rence to the World Cancer Research Fund/American Ins­ti­tu­te for Cancer Research Recom­men­da­tions and the Risk of Breast Cancer. Nut­rients 2020, 12, 607.