Rin­nat

Rin­ta koos­tuu pää­osin side- ja ras­va­ku­dok­ses­ta sekä mai­to­rau­ha­ses­ta. Rin­ta­ku­dos kiin­nit­tyy rin­ta­li­hak­seen side­ku­dok­sel­la.

Mai­to­rau­ha­ses­sa on rau­has­rak­ku­loi­ta eli alveo­le­ja, jot­ka erit­tä­vät mai­toa rau­has- ja mai­to­tie­hyi­den kaut­ta nän­niin. Nän­nin ympä­ril­lä on nän­ni­pi­ha ja Mont­go­me­ryn rau­ha­set, jot­ka erit­tä­vät nän­niä suo­jaa­vaa voi­de­mais­ta eri­tet­tä. Nän­nis­sä ja koko rin­nas­sa on run­saas­ti tun­to­her­mo­ja.

Rin­to­jen kehi­tys

Rin­nat alka­vat kehit­tyä 8–13-vuotiaana, jol­loin hor­mo­ni­toi­min­ta käyn­nis­tää mai­to­rau­has­ten kas­vun. Rin­to­jen kas­vu kes­tää yleen­sä kol­mes­ta vii­teen vuot­ta, mut­ta nii­den koko vaih­te­lee vie­lä sen jäl­keen­kin esi­mer­kik­si ras­kau­den, pai­non­vaih­te­lui­den ja hor­mo­ni­toi­min­nan muu­tos­ten myö­tä. Rin­ta­rau­ha­nen kyp­syy val­miik­si mai­don­tuo­tan­non alkaes­sa syn­ny­tyk­sen jäl­keen.

Nuo­re­na rin­nat ovat ovat tyy­pil­li­ses­ti kiin­teät ja rin­ta­ku­dos tun­tuu tasai­sen ryy­ni­mäi­sel­tä. 25–55-vuotiailla rin­to­jen side­ku­dos alkaa vel­tos­tua ja venyä, ja mai­to­rau­ha­sis­sa tapah­tuu muu­tok­sia. Täl­löin rin­nois­sa saat­taa tun­tua aiem­mas­ta poik­kea­vaa kyh­myi­syyt­tä ja puo­lie­ro­ja. Ikään­tyes­sä rin­nat peh­me­ne­vät, kun mai­to­rau­ha­set sur­kas­tu­vat estro­gee­ni­tuo­tan­non hii­pues­sa. Yli 70-vuo­tiail­la rin­nat ovat yleen­sä koos­tu­muk­sel­taan peh­meät ja sileät.

Rin­to­jen lukui­sat teh­tä­vät

Rin­to­jen ensi­si­jai­se­na teh­tä­vä­nä ruok­kia ime­väi­si­käis­tä vau­vaa. Ihmis­la­jil­le eri­tyi­set, rin­ta­ke­häs­tä ulko­ne­vat mai­to­rau­ha­set ovat nyky­kä­si­tyk­sen mukaan seu­raus­ta ihmis­ke­hon kar­vat­to­muu­des­ta ja toi­saal­ta ihmis­vau­van pään suu­res­ta koos­ta ja kas­vo­jen lit­teäs­tä muo­dos­ta. Teo­rian mukaan vau­van on hel­pom­pi tart­tua sel­väs­ti rin­ta­ke­häs­tä ulko­ne­vaan nän­niin. Rin­nan ras­va­ku­dos saat­taa myös toi­mia vara­ra­vin­to­na. Rin­noil­la on kui­ten­kin mui­ta­kin tär­kei­tä teh­tä­viä, usko­vat­pa jot­kin tut­ki­jat rin­to­jen jopa vai­kut­ta­van nai­sen­ke­hon tasa­pai­noon. Län­si­mai­ses­sa kult­tuu­ris­sa rin­nat ovat ilon ja nau­tin­non läh­de, ja useil­le ihmi­sil­le mer­kit­tä­vä osa omaa kehon­ku­vaa, suku­puo­li­suut­ta ja sek­su­aa­li­suut­ta sekä nii­den ilmen­tä­mis­tä.