Rin­to­jen ter­vey­den seu­raa­mi­nen

Rin­to­jen ter­veyt­tä kan­nat­taa seu­ra­ta myös itse, vaik­ka kävi­si seu­lon­ta­mam­mo­gra­fias­sa (50–69-vuotiaat) tai rin­nat tut­kit­tai­siin sään­nöl­li­ses­ti esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sen toi­mes­ta. Jokai­nen on itse omien rin­to­jen­sa paras asian­tun­ti­ja! Oma­toi­mi­sen, sään­nöl­li­sen tark­kai­lun myö­tä opit tun­te­maan omien rin­to­je­si raken­teen ja rea­goi­maan mah­dol­li­siin muu­tok­siin. Käy­tä siis het­ki ja tut­ki miten rin­ta­si tänään voi­vat!

Rin­to­jen tut­ki­mi­nen

Sään­nöl­li­syys voi tar­koit­taa tut­ki­mis­ta ker­ran kuus­sa tai sinul­le sopi­vin välein. Tär­kein­tä on, että sinul­la säi­lyy tun­tu­ma rin­to­jen ulko­nä­köön ja raken­tee­seen ja huo­maat mah­dol­li­set muu­tok­set. Jos sinul­la on kuu­kau­ti­set, tut­ki­mi­nen on hyvä teh­dä heti nii­den jäl­keen, sil­lä rin­nat ovat sil­loin peh­meim­mil­lään. 

Rin­to­jen ter­vey­des­sä voi tapah­tua nopei­ta­kin muu­tok­sia, joten oireet on syy­tä käy­dä näyt­tä­mäs­sä ter­vey­den­huol­los­sa heti. Vaik­ka tilan­ne on pelot­ta­va, on kui­ten­kin hyvä muis­taa, että rin­nois­sa tapah­tuu pal­jon hyvän­laa­tui­sia muu­tok­sia. Kehoon voi ker­tyä nes­tet­tä ja nes­te­pat­te­ja kuu­kau­tis­kier­ron aika­na, rin­nois­sa voi olla ras­va­pat­te­ja tai fin­ne­jä, ihos­sa ole­va han­kau­ma joh­tua rin­ta­lii­veis­tä tai ihot­tu­ma pesuai­nees­ta.  Rin­nois­sa tapah­tuu muu­tok­sia myös iän myö­tä. Kol­me nel­jäs­osaa kai­kis­ta rin­na­na­lu­een muu­tok­sis­ta on hyvän­laa­tui­sia, suu­ri osa jopa täy­sin har­mit­to­mia.

Omien rin­to­jen tut­ki­mi­nen

Omien rin­to­jen tut­ki­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa tutus­tu­mal­la omiin rin­toi­hin. Mil­tä ne näyt­tä­vät ja tun­tu­vat eri­lai­sis­sa asen­nois­sa tai tiet­tyyn aikaan kuu­kau­des­ta? Kaik­ki rin­nat ovat eri­lai­sia ja nii­den koos­tu­mus, muo­to ja koko vaih­te­le­van usein hor­mo­ni­kier­ron mukaan.

Rin­to­ja voi tut­kia monin tavoin, esi­mer­kik­si suih­kus­sa, sau­nan lau­teil­la loi­koil­les­sa tai vaik­ka­pa joo­ga­ma­tol­la maa­ten. Kun rin­nat tun­nus­te­lee seläl­lään maa­ten, on rin­ta lit­teäm­pi ja hel­pom­pi tut­kia kaut­taal­taan. Tut­ki­mi­seen vai­kut­taa jokai­sen kehon yksi­löl­li­set omi­nai­suu­det. Jos sinun on vai­kea maa­ta seläl­lä­si tai nos­taa kädet ylös, voit sovel­taa tek­niik­kaa sinul­le sopi­vak­si. 

Kat­se­lu

Kat­se­le rin­to­ja pei­lis­tä sekä kädet alhaal­la että ylös nos­tet­tui­na, ensin suo­raan edes­tä ja sit­ten molem­mil­ta sivuil­ta.

Kat­so myös rin­nan alle.

Kiin­ni­tä kat­sel­les­sa­si huo­mio­ta rin­to­jen kokoon ja muo­toon. Tut­ki näkyy­kö ihos­sa tai nän­nis­sä ihot­tu­maa, väri­muu­tok­sia tai haa­vau­mia.

Kokei­le tulee­ko nän­nis­tä eri­tet­tä. Puris­ta hel­läs­ti muu­ta­mal­la sor­mel­la nän­ni­pi­han ympä­ril­tä.

Tun­nus­te­lu

Tun­nus­te­le molem­mat rin­nat seläl­lään maa­ten. Iso­rin­tai­nen voi lait­taa tyy­nyn rin­ta­ke­hän alle, jol­loin rin­ta levit­tyy parem­min rin­ta­ke­hän pääl­le. Kier­rä koko rin­ta kehä­mäi­ses­ti, loh­ko ker­ral­laan, sor­met suo­ri­na ja yhteen lii­tet­tyi­nä.

Tois­ta kol­mes­ti tut­kit­ta­van rin­nan puo­lei­sen käden olles­sa var­ta­lon­myö­täi­ses­ti, ojen­net­tu­na suo­ra­na sivul­le sekä pään ylä­puo­lel­le. Tun­nus­te­le myös kyl­jen ja kai­na­loi­den puo­lel­ta.

Jos huo­maat jotain poik­kea­vaa, tun­nus­te­le sitä varo­vas­ti. Mer­kit­se havain­to­si muis­tiin. Tar­vit­taes­sa ota yhteys ter­vey­den­hoi­ta­jaan tai lää­kä­riin.

Alta voit lukea lisää rin­to­jen ter­vey­den seu­raa­mi­ses­ta eri elä­män­vai­heis­sa. Myös mies­ten on hyvä seu­ra­ta rin­ta­ke­hän ter­veyt­tä, vaik­ka mie­hil­lä rin­ta­syö­pä onkin var­sin har­vi­nai­nen sai­raus.