Tran­sih­mis­ten rin­ta­ter­veys

Rin­ta­syö­pä ei ole vain nais­ten sai­raus, vaan kuka tahan­sa voi sai­ras­tua. On hyvä olla tie­toi­nen sai­ras­tu­mi­sen mah­dol­li­suu­des­ta, jot­tei mah­dol­li­sen rin­ta­syö­vän totea­mi­nen vii­väs­ty.

Tran­sih­mis­ten rintasyöpä​

Maa­il­mal­la on tie­to­ja tran­sih­mis­ten rin­ta­syö­vis­tä vie­lä var­sin vähän. Alan tut­ki­muk­set ovat lisään­ty­neet vas­ta vii­me vuo­si­na ja kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­pois­ta tut­ki­mus­ta ei juu­ri ole. Suo­mes­sa ei ole aihees­ta tut­ki­muk­sia. Ohjeet rin­to­jen ja rin­ta­ke­hän oma­tark­kai­luun ovat kui­ten­kin jo jota­kuin­kin vakiin­tu­neet. ​

Vuon­na 2018 Alan­ko­mais­sa jul­kais­tun kohort­ti­tut­ki­muk­sen mukaan (läh­de 2) tran­sih­mi­sil­lä oli saman­kal­tai­nen ris­ki sai­ras­tua rin­ta­syö­pään kuin muul­la väes­töl­lä. Tut­ki­muk­ses­sa seu­rat­tiin yhden yli­opis­to­sai­raa­lan avo­hoi­dos­sa trans­pro­ses­sin käy­nei­tä tai käy­viä kaik­kia (2 571+1 324 hlöä) aikui­sia, jot­ka ovat aloit­ta­neet hor­mo­ni­hoi­dot vuo­sien 1954 ja 2016 välil­lä.​

Tut­ki­muk­ses­sa koh­de­ryh­mäl­lä löy­det­tiin kaik­kia rin­ta­syö­vän tyyp­pe­jä, myös levin­nyt­tä rin­ta­syö­pää ja gee­ni­vir­hees­tä toden­nä­köi­ses­ti joh­tu­vaa rin­ta­syö­pää. Sekä trans­mie­het (=suku­puol­ta kor­jat­tu mie­hek­si) että trans­nai­set (=suku­puol­ta kor­jat­tu nai­sek­si) sai­ras­tui­vat rin­ta­syö­pään. Täs­sä pit­kit­täis­tut­ki­muk­ses­sa rin­ta­syö­pään sai­ras­tu­neil­la syö­pä löy­det­tiin jon­kin ver­ran ver­tai­lu­ryh­mää nuo­rem­pa­na. Sai­ras­tu­neet oli­vat käyt­tä­neet hor­mo­ni­kor­vaus­ta usei­ta vuo­sia. Rau­has­tie­hyis­sä ole­van syö­vän osuus oli tran­sih­mi­sil­lä pie­nem­pi (60% rin­ta­syö­vis­tä) kuin ver­tai­lu­ryh­män cis­nai­sil­la (85%). ​

Tran­sih­mi­sil­lä (ei-cis­su­ku­puo­li­set hen­ki­löt, esim. trans­nai­set, trans­mie­het, muun­su­ku­puo­li­set, suku­puo­let­to­mat) voi olla ennes­tään nega­tii­vi­sia koke­muk­sia ter­vey­den­huol­los­ta. He saat­ta­vat myös pelä­tä ettei­vät he tule koh­da­tuk­si arvok­kaas­ti. Tran­sih­mi­set, joil­la on keho­dys­fo­ri­aa eli tun­net­ta oman kehon suku­puo­li­tet­tu­jen piir­tei­den vää­rän­lai­suu­des­ta, voi­vat kokea rin­to­jen tut­ki­mi­sen nöy­ryyt­tä­vä­nä. Myös rin­to­jen oma­tark­kai­lu voi tun­tua oudol­ta. On hyvä, että tran­sih­mi­set koh­taa­vat sen­si­tii­vi­siä ja tran­sinklusii­via ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sia, jot­ka pys­ty­vät anta­maan myös tran­sih­mi­sil­le tapaus­koh­tai­sia neu­vo­ja. ​

Rin­nat ja hormonit​

Kan­sain­vä­li­ses­ti suo­si­tel­laan, että yli 50-vuo­ti­aat trans­fe­mi­nii­nit hen­ki­löt, jot­ka ovat käyt­tä­neet estro­gee­nia yli vii­si vuot­ta, kävi­si­vät sään­nöl­li­ses­ti mam­mo­gra­fias­sa kah­den vuo­den välein. Heil­lä on tut­ki­mus­ten mukaan sama ris­ki sai­ras­tua rin­ta­syö­pään kuin cis­nai­sil­la. (1, 2, 3). Ris­ki suu­re­nee rin­ta­ku­dok­sen lisään­ty­mi­sen, sekä yli vii­si vuot­ta kes­tä­neen hor­mo­ni­hoi­don jäl­keen. Rin­ta­syö­vän kehi­tyk­seen vai­kut­ta­vat estro­gee­ni ja pro­ges­tii­ni. Trans­mie­hil­lä lii­al­li­nen mää­rä tes­tos­te­ro­nia voi muun­tua kehos­sa estro­gee­nik­si ja joh­taa kohon­nee­seen rin­ta­syö­pä­ris­kiin. Jos hen­ki­lö kuu­luu mui­hin­kin rin­ta­syö­pä­ris­ki­ryh­miin (esim. perin­nöl­li­set teki­jät), kan­nat­taa olla yhtey­des­sä ter­vey­den­huol­toon ja kes­kus­tel­la tur­val­li­ses­ta hor­mo­nien käy­tös­tä.​

Rin­to­jen kas­vun alku­vai­hees­sa niis­sä voi liit­tyä kipu­ja, arkuut­ta ja kyh­myi­syyt­tä. On tär­ke­ää erot­taa nämä oireet mah­dol­li­sis­ta rin­ta­syö­vän oireis­ta. Oireis­ta on hyvä jutel­la rin­to­jen tar­kas­tuk­sen yhtey­des­sä. Rin­to­jen kim­moi­suus ja tii­viys lisään­tyy hor­mo­ni­hoi­to­jen myö­tä rau­has­ku­dok­sen kas­vaes­sa. Rin­to­jen tii­viys on rin­ta­syö­vän ris­ki­te­ki­jä ja voi vai­keut­taa sen havait­se­mis­ta. (2.)​

Rintaimplantit​

Rin­taimplan­tit voi­vat han­ka­loit­taa rin­ta­syö­vän havait­se­mis­ta. Mam­mo­gra­fial­le implant­ti ei ole este. Kuvia ote­taan var­jos­tus­ten vuok­si enem­män ja implant­tia siir­re­tään kuva­tes­sa. Siir­tä­mi­seen voi­daan käyt­tää implant displace­ment tech­niques ‑mene­tel­mää.​

Rin­taimplant­ti tekee rin­nas­ta kiin­teän, jon­ka vuok­si se voi olla myös haas­teel­li­nen tut­kia. Implan­tin sijoit­ta­mi­nen rin­ta­li­hak­sen alle voi vähen­tää implan­tin tun­tu­mis­ta ihon läpi ja se saat­taa myös ehkäis­tä implant­te­ja ympä­röi­vän arpi­ku­dok­sen kovet­tu­mis­ta. Rin­ta­li­hak­sen pääl­le ase­te­tun implan­tin reu­nat voi­vat erot­tua sel­vem­min. Implant­ti tun­tuu koval­ta ja tark­ka­ra­jai­sel­ta tyy­nyl­tä. Saa­tat tun­tea implan­tin ”rajat”. Implan­tin ympä­ril­le muo­dos­tuu arpi­kap­se­li, joka tun­tuu ympä­röi­vää kudos­ta kovem­mal­ta. Ajan myö­tä implant­ti tai arpi­ku­dos saat­ta­vat kovet­tua tai vaih­taa paik­kaan­sa. Kysy tar­vit­taes­sa neu­voa taval­li­sen kudok­sen ja implan­tin tun­tu­man eron opet­te­luun.​

Joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan on ole­mas­sa har­vi­nai­nen syö­pä, joka lii­te­tään rin­taimplant­tei­hin. Kysees­sä ei ole taval­li­nen rin­ta­syö­pä vaan lym­foo­ma nimel­tään ALCL. Tar­kem­pia tut­ki­muk­sia eri­tyi­ses­ti teks­tuu­ril­li­sis­ta implan­teis­ta ja nii­den kyt­kök­sis­tä lym­foo­maan jat­ke­taan edel­leen. (4)​

Mas­tek­to­mian jälkeen​

Mas­tek­to­mia (rin­to­jen pois­to) ja tes­tos­te­ro­nin käyt­tä­mi­nen las­ke­vat ris­kiä sai­ras­tua rin­ta­syö­pään. Jois­sa­kin har­vois­sa tapauk­sis­sa hen­ki­lö on sai­ras­tu­nut näis­tä huo­li­mat­ta. Sai­ras­tu­mi­nen on joh­tu­nut luul­ta­vim­min pie­nes­tä mää­räs­tä rin­ta­ku­dos­ta, jota on jää­nyt kehoon leik­kauk­sen jäl­keen. Trans­pro­ses­si ei siis pois­ta rin­ta­syö­pä­ris­kiä koko­naan.  BRCA1- tai BRCA2-gee­ni­vir­heen kan­ta­jil­la on myös mas­tek­to­mian jäl­keen vii­den pro­sen­tin ris­ki sai­ras­tua rin­ta­syö­pään. (2.) Jos hor­mo­ne­ja ei ole käy­tös­sä, ris­ki voi olla sama kuin cis­nai­sil­la.​

Osal­lis­tu­mi­nen mam­mo­gra­fia­seu­lon­toi­hin on tär­ke­ää. Hen­ki­löt joil­la on mie­heen viit­ta­va hen­ki­lö­tun­nus, eivät saa kut­su­ja sään­nöl­li­siin kun­nal­li­siin mam­mo­gra­fia­seu­lon­toi­hin. Sään­nöl­lis­tä mam­mo­gra­fia­tut­ki­mus­ta suo­si­tel­laan myös kai­kil­le yli 50-vuo­tiail­le trans­mie­hil­le, jot­ka eivät ole pois­ta­neet rin­to­jaan (3). Täl­löin tulee itse hakeu­tua ter­vey­den­huol­toon ja kes­kus­tel­la tut­ki­muk­ses­ta. Rin­to­jen pois­ton jäl­keen mam­mo­gra­fia ei vält­tä­mät­tä onnis­tu. Sil­loin kuva­taan ult­ra­ää­nel­lä tai mag­neet­ti­ku­vauk­sel­la.​

Rin­ta­ke­hän oma­tark­kai­lu on hyvä teh­dä sään­nöl­li­ses­ti myös mas­tek­to­mian jäl­keen rin­nan alu­een paran­tues­sa. Sään­nöl­li­nen rin­ta­ke­hän oma­tark­kai­lu rin­ta­leik­kauk­sen jäl­keen on tar­peen eri­tyi­ses­ti sik­si, että tun­tu­ma on eri­lai­nen kuin ennen. Voit pyy­tää rin­to­jen tut­ki­mus­ta myös lää­kä­ril­tä. Lue lisää rin­to­jen pie­nen­nyk­sen tai pois­ton vai­ku­tuk­ses­ta oma­tark­kai­luun tääl­tä.   ​

Bindaus​

Tut­ki­muk­sis­sa ei ole todet­tu, että bin­de­rin käyt­tö lisäi­si rin­ta­syö­pä­ris­kiä. Bin­dauk­seen voi kui­ten­kin liit­tyä monia mui­ta oirei­ta, kuten ärty­nyt iho, hen­gi­tys­vai­keu­det ja imu­nes­te­kier­ron häi­riöt, jos bin­de­ri on lii­an tiuk­ka. Ylei­ses­ti suo­si­tel­laan bin­de­rin pois­ta­mis­ta nuk­ku­maan men­nes­sä.​

Rin­to­jen ter­vey­den tark­kai­lu

Omien rin­to­jen sään­nöl­li­nen tut­ki­mi­nen on tär­ke­ää kai­kil­le suku­puo­lil­le ja suku­puo­let­to­mil­le, sil­lä se voi vai­kut­taa rin­ta­syö­vän var­hai­seen havait­se­mi­seen ja tätä kaut­ta para­ne­mi­seen. Suo­mes­sa 50–69vuotiaat hen­ki­löt, joil­la on nai­seen viit­ta­va hen­ki­lö­tun­nus saa­vat lisäk­si kah­den vuo­den välein kut­sun mak­sut­to­maan seu­lon­ta­mam­mo­gra­fi­aan. Mui­den tulee hakeu­tua ter­vey­den­huol­toon, jos­sa lää­kä­ri tar­vit­taes­sa kir­joit­taa lähet­teen mam­mo­gra­fia­tut­ki­muk­seen.

Rin­ta­ke­hää on hyvä tut­kia sekä kat­sel­len että tun­nus­tel­len. Kat­se­lu teh­dään hyväs­sä valais­tuk­ses­sa, pelin edes­sä. Rin­ta­ke­hää tar­kas­tel­laan edes­tä ja molem­mil­ta sivuil­ta, käsi­var­ret alhaal­la ja ylös nos­tet­tui­na. On tär­ke­ää kur­kis­taa myös rin­nan alle, jot­ta mah­dol­li­set iho­muu­tok­set tai haa­vau­mat eivät jää rin­nan alle pii­loon. Molem­pia nän­ne­jä puris­te­taan hel­läs­ti mah­dol­li­sen erit­teen varal­ta.

Tun­nus­te­lus­sa tär­kein­tä on käy­dä koko rin­ta ja rin­ta­ke­hä huo­lel­li­ses­ti kaut­taal­taan läpi. Tun­nus­te­lun voi teh­dä loh­ko ker­ral­laan tai kehä­mäi­ses­ti rin­taa ja rin­ta­ke­hää kier­täen. Tun­nus­tel­les­sa sor­met ovat suo­rat ja yhteen lii­te­tyt, ja otteet napa­kat, mut­ta hel­lät.

Älä epä­röi kysyä lää­kä­ril­tä­si apua, jos jokin asia rin­to­jen tun­tu­mas­sa pai­naa miel­tä­si. Mitä var­hai­sem­min rin­ta­syö­pä löy­de­tään, sitä nopeam­min hoi­dot voi­daan aloit­taa ja sitä parem­pi ennus­te sil­lä on.​