Se on kaverit kevään paras juhla ovella, vappu! Vapusta tulee mieleen ilmapallot, serpentiini, erilaiset hatut, tanssi, ilo, nauru, aurinko, sima ja munkit. Ja ihmiset! Voi ihmiset. Ensi vuonna päästään vapaasti juhlimaan vappua, olen siitä varma.
Mutta onpa kevät mennyt nopeasti! Huhtikuu sujahti itse edestään ja toukokuu kolkuttelee. Huhtikuun puolivälissä tuli 10 kilometriä täyteen hölkäten. Kylläpä tuntui hyvältä! Paitsi jaloissa. Ottivat varmaan sokkireaktion, kun tein perinteiset; juoksutauon jälkeen läksin heti kympille (ensimmäistä kertaa koko kampanjan aikana) enkä venytellyt lenkin jälkeen. Toimin siis täysin päinvastaisesti suhteessa kampanjamme ideaan ja ehdotuksiin. Sanoisin, että don’t do it.
Tällä kertaa päätin hölkätä ilman musiikkia. Luin nimittäin jostakin, että jos tarkoituksena on juosta pitkä lenkki rauhalliseen tahtiin, vauhdikas soitanta taustalla ei ole hyvä idea. Tuolloin on riski, että askeleet kiihtyvät turhankin kovaan vauhtiin. Tunnistan tämän oikein hyvin, kirjoitinhan viime blogissa mainiosta voimasta, joka syntyy, kun korvalapuista tulee hyvä kappale. Seurauksena tästä on liitämisen tunne, huolimatta ohittelevista mummoista.
Ohittelevia mummoja tai ei, olin aika yllättynyt, että lenkki sujui. Varsinkin ilman kuumia musiikkirytmejä. Luulisin, että keväisellä ympäristöllä on tähän vaikutuksensa. Kevät on täällä ja hölkkäreitit sen kun paranevat. Linnut laulavat useissa eri äänissä ja ympärillä alkaa vihertää. Aurinko paistaa silmiin ja jossain tuoksuu grilli. Mieli ja motivaatio paranevat. Hymy nousee hiestä suolaisille huulille.
Pysähdyttyäni 10 kilometrin kohdalla, taputin itseäni leveän hymyn saattelemana olalle, ja kehaisin ääneen: Hyvä minä, hienosti tehty.
Ohikulkija ihmetteli.
Toinen muistelo on taannoiselta, myöskin hyvin aurinkoiselta, kävelylenkiltäni, joka oli väline- ja musiikkiurheilua parhaimmillaan. Ylläni minulla oli kaikki vehkeet; sauvat, urheilukello ja punaiset, isot korvakuulokkeeni. Lenkkini iloisimmalla hetkellä kuulokkeissa soi Herreysin voitokas Euroviisu-kappale Diggiloo Diggiley vuodelta 1984 (vahva suositus). Gyllene skor eli kultaiset kengät vielä puuttuivat asustani, mutta fiilis oli mitä mahtavin. Saa kuulkaa jo aurinkorasvaakin laittaa nenänpäähän, ettei ala punoittamaan. Keski-ikä, here I come.
Uuteen välietappiin, eli Virtuaalikymppiin, on kuukausi aikaa. Alan olemaan sitä mieltä, että kyllä siitä juosten selvitään. Mutta nyt, kuten toinen liikunnallinen kampanjamme, Tanssii tissien kanssa, toteaa 30.4. päivityksessään: Tanssi itsesi vappuun!
Hyvää vappua ihmiset!
Vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuutta ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Kansalaisareena ry ja lukuisat järjestöt vaativat julkiselta hallinnolta panostusta vapaaehtoisten tukemiseen, koordinointiin ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vapaaehtoistoimintaan kannattaa investoida, sillä
Todennäköisyys sairastua rintasyöpään ennen vaihdevuosia on hyvin pieni. Tästä huolimatta poikkeavat löydökset rinnoissa pelottavat kaikenikäisiä naisia. Epätavalliset muhkurat, kyhmyt ja muut muutokset onkin syytä aina
Tule meille somenikkariksi! Miltä kuulostaa joulukalenterin tekeminen keskellä kuuminta kesää? Niin meistäkin. Lisäksi pääset tekemään erilaisia viestinnän tehtäviä osaamisesi ja luovuutesi mukaan. Postauksia ja videoita
Sukupuolistunut ja naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valtava ongelma. Suomalaiset naiset kokevat muihin EU-maihin verrattuna toisiksi eniten väkivaltaa. Lähes joka toinen nainen Suomessa on kokenut
Tunne rintasi ry
Nordenskiöldinkatu 18 A
00250 Helsinki
info@tunnerintasi.fi
