MUN BOSAT – SUN AJATUKSET

Laulaja Adikia teki muutama vuosi sitten Tunne rintasi ry:lle loistavan biisin, jota pitäisikin soittaa enemmän, https://bit.ly/3J5S8Xa. ”Mut tutut ignooraa… mun omat bosat tunnustelen tarkkaan kaikki kohat…” jää soimaan päähän kuuntelun jälkeen joksikin aikaa. 

Yhdessä Imetyksen tuki ry:n kanssa toteutettu BOOBS-näyttelymme antoi myös paljon ajattelemisen aihetta. 12 ihmisen koskettavista tarinoista jäi mieleen mm. ajatus siitä, että henkilö oli vasta aikuisiällä tajunnut, että nämä rintani ovat minun. Voin itse määritellä miten pukeudun ja toimin, ne ovat osa minua, minun ei tarvitse miettiä mitä muut ajattelevat. Turhan usein huomaan itse edelleen ihmisiä kohdatessani kiinnittäväni huomiota toisen ulkonäköön ja pukeutumiseen. Välillä jään itselleni kiinni ajatuksistani siitä, että miksi toi tolleen ja miksi toi ei noin. Apua sielläkö ne pukeutumisen ja olemisen ”normit” tiukassa istuvat ajatusten alla, vaikka kuvittelee olevansa ihminen, jonka mielestä jokainen voi olla juuri sellainen, kuin itse haluaa. Toivoen tietysti, että jokainen hyväksyy itsensä ja toimii omaa terveyttään edistäen. 

Kun pohdittiin huikean juhlavuotemme juhlinnan sisältöä, vapaaehtoisemme Heidi lykkäsi meille toimistorotille Kaari Utrion kirjoittaman Venus, naiskauneuden tarina -kirjan. Sitä lukiessa on tullut hymyiltyä ja kauhisteltua eri aikakausien vaatimuksia, jotka ovat määrittäneet oikeanlaisen naiskauneuden. Toki nuo vaatimukset ovat usein koskeneet vain sitä osaa väestöstä, jolla on ollut aikaa ja mahdollisuuksia kiinnittää huomiota omaan ulkonäköönsä. Mutta määrittelyt oikeasta rinnan tai vartalon koosta, väristä ja kasvojen muodosta, sekä käytöksestä ja sisäisestä hehkusta, on aikaa myöten vaikuttanut ihmisiin laajemminkin. Eivätkä määrittelyn kohteena ole olleet vain naiset. Osa noista vaatimuksista oikeanlaisen kauneuden osalta tuntuvat edelleen kaikuvan nykypäiväänkin. Jälkikäteen hymyillessä ja vaatimuksia kauhistellessa ei aina huomaa, että onhan sitä määrittelyä edelleen, vaikka onneksi ihmiset luovat rohkeasti myös muita vaihtoehtoja. 

Tuttuja kauneuden määritelmiä lienevät jo satujenkin myötä suloisuus, joka koostuu sopusuhtaisesta vartalon muodosta, ruusunpunaisesta ihosta, kultaa kimaltavista hiuksista, pienistä ja oikeassa suhteessa suuhun olevista korvista. Kulmakarvat muodostavat täydellisen kaaren ja silmät loistavat kauniina tummien ripsien välistä. Nenäkin on juuri oikean kokoinen ja sen alla oleva painanne nenän, ja huulten välissä muodostavat jumalallisen kaaren. Ja huulet ovat hurmaavan täyteläiset. 

Kauneuden korostamisessa ja etsimisessä käytettyjä konsteja lukiessa on ihan onnellinen siitä, että nykypäivänä tuskaa saattaa tuottaa lähinnä oikean kuppikoon löytyminen rintaliiveihin. Naisen on pitänyt väliä kuroa itsensä jos minkä muotoiseksi pukeutumalla jäykkään korsettiin, koittaa olla kaatumatta taaksepäin hameessa jossa takapuolen päällä on valtava, suorastaan omituisen näköinen möykky tai yrittää pysyä pystyssä kengillä, jolla pituutta on lisätty yli puoli metriä. Eli ei riittänyt se, että jalassa olivat korkokengät, ne olivat ennemminkin pienet puujalat.  Ranskan vallankumous aiheutti buumin, jossa peruukit, vanteet ja kureliivit heitettiin nurkkaan ja muotia oli luonnollisuus. Sepäs kuulosti hyvältä muuten, mutta keveyden hakeminen ei oikein täällä Suomen maassa eikä Euroopassakaan kuulostanut kovin terveelliseltä. Päälle puettiin harsomaisesta kankaasta asu, jossa siveyttä suojeli vain ihonvärinen alustrikoo. Luonnollisen alastomuuden vaikutelmaa korostettiin kostuttamalla vaatteet niin, että ne liimautuivat jäseniin. Ja kun sisälläkin oli kylmä, niin paleltuminen ei tainnut olla kovin harvinaista. 

Eurooppalainen yläluokka ei suosinut imettämistä osittain siksi, että pelkäsivät pilaavansa rintansa. Eroottisessa ja esteettisessä mielessä poven tuli olla valkea ja sitä korostettiin. Varhais- ja sydänkeskiajalla suosittiin säkkimäisiä, poven peittäviä vaatteitta. Myöhäiskeskiajalla vyötäröä korostettiin ja näytettiin kaikki, mikä näytettävissä oli. Naiset ovat vuosien varrella muokkautuneet vaatteiden avulla iso- tai pienirintaiseksi, korostaneet tai peitelleet etumustaan. Saksalaisella täsmällisyydellä ja kaiken mittaamisella on myös luokiteltu eurooppalaiset rinnanmuodot, joita heidän mukaansa on: pystyt, vajoavat, riippurinnat, maljamaiset, puolipallon muotoiset, kartiomaiset, valtavat, isot, keskikokoiset ja pienet rinnat. Kuvasta pystyy vertaamaan, mihin luokkaan itse kuuluu. Kuvissa toki kaikki ovat kauniita ja sopusuhtaisia malleja. 

Vaikka ajat ovat muuttumassa, paineet ulkonäköön liittyen ovat vielä vahvoja. Some ja muut kanavat tuovat onneksi mahdollisuuden laajentaa näkemyksiä ja ihmisten huomata, että moni muukin uskaltaa tehdä toisin. Ulkonäön ainoa määrittäjä on jokaisen kohdalla peilistä katsova minä itse. 

Johanna Artola, toiminnanjohtaja

Tunne rintasi ry