Avusteinen omatarkkailu

Rintojen omatarkkailu toteutuu myös avusteisesti

Jokaisella on oikeus huolehtia omasta rintaterveydestään. Säännöllisellä rintojen omatarkkailulla pyritään rintasyövän varhaiseen tunnistamiseen. Mutta miten rintojen omatarkkailu toteutuu, jos henkilö ei pysty tekemään sitä itse? Keneltä voi pyytää apua? Kuka suostuu auttamaan?

Tunne rintasi ry, Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hanke sekä Suomen CP-liiton aikuistoiminta ovat kehittäneet toimintatavan rintojen avusteiseen omatarkkailuun. Kehittämistyöhön on osallistunut eri tavoin vammaisia kokemustoimijoita sekä vapaaehtoistoimijoita, joista monet työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla. Neljässä työpajassa hahmottui avusteisen omatarkkailun muodot ja eettiset periaatteet, jotka odottavat nyt testausta arjen tilanteissa. Toimintatapaa kehitetään edelleen, joten uudet näkemykset ja kokemukset ovat yhä tervetulleita!

Omatarkkailu on tärkeä osa itsestä huolehtimista

Rintojen omatarkkailussa on kaksi vaihetta: katselu ja tunnustelu. Ensin rintoja ja rintakehää katsellaan peilistä sekä kädet alhaalla että ylös nostettuna. Katselussa kiinnitetään huomiota rintojen kokoon ja muotoon sekä muutoksiin ihossa ja nännissä. Seuraavaksi kokeillaan hellästi puristamalla, tuleeko nännistä eritettä. Molemmat rinnat, rintakehän alue ja myös kyljet tunnustellaan selinmakuulla, vastakkaisen puolen kädellä. Rintaa painellaan napakasti sormet suorina ja yhdessä. Tämä tehdään kolme kertaa, niin että vapaana oleva käsi on vartalonmyötäisesti, ojennettuna suoraan sivulle sekä pään yläpuolelle. 

Omatarkkailussa etsitään muutoksia rinnan alueella. Jos tuntee jotain poikkeavaa, sitä tunnustellaan varovasti. Rinnassa voi olla myös hyvänlaatuisia muhkuroita ja kyhmyjä. Kun rintojen tarkkailu on säännöllistä, muutosten havaitseminen on helpompaa. Aloittelevan omatarkkailijan kannattaa tunnustella rinnat kerran viikossa, jotta saa käsityksen siitä, miltä rinnat tuntuvat kuukauden eri vaiheissa. Sen jälkeen suositellaan omatarkkailua säännöllisesti kerran kuussa tai mahdollisuuksien mukaan. Kaikki muutokset on hyvää kirjoittaa muistiin.

Paitsi että rintojen omatarkkailu edistää rintasyövän varhaisen toteamista ja keventää hoitoja, se antaa tietoa oman kehon voinnista. Omatarkkailu edistää arvostavaa ja asiantuntevaa suhtautumista omaan kehoon. Omatarkkailijan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä lääkäriin, mikäli tunnistaa jotain poikkeavaa.

Avustamisen tapoja on monia

Avusteisesta omatarkkailusta puhutaan silloin, kun henkilö ei pysty tarkkailemaan rintojaan tai rintakehäänsä itsenäisesti, tai tarvitsee johonkin tarkkailun vaiheeseen toisen henkilön apua.

Rintojen omatarkkailu voi olla haasteellista tai mahdotonta monesta eri syystä. Fyysisesti vammainen henkilö ei ehkä ylety rintakehän alueelle, tai pysty hallitsemaan käsiensä motoriikkaa. Toinen tarkkailun vaiheista – katselu tai tunnustelu – saattaa jäädä toteuttamatta näkövammaisuuden tai esimerkiksi sormien tuntopuutosten takia. Jotkut henkilöt tarvitsevat ohjausta ja tukea kognitiivisten tai psyykkisten rajoitteidensa vuoksi. Traumaattiset muistot saattavat aiheuttaa ahdistusta, jonka vuoksi oman kehon katselu tai tunnustelu on vaikeaa.

Avustamisen tavat ovat aina yksilöllisiä. Vammainen henkilö tietää useimmiten itse parhaiten, minkälaista apua hän tarvitsee. Kehittämistyöpajoissa nimettiin kolme avusteisen omatarkkailun muotoa:

Neuvonta ja ohjaus: Avustaminen on sanallista ja ohjaavaa. Avustava henkilö voi kehottaa toista henkilöä tarkkailemaan rintoja sekä peilin avulla että koskettamalla, ja muistuttaa omatarkkailusta säännöllisesti. Tuettu päätöksenteko auttaa toimintatavan valitsemisessa, mikäli rinnoista löytyy muutoksia.

Välillinen avustaminen: Jotta henkilö ylettyy koskemaan eri puolille rintaa, avustava henkilö voi auttaa käden paikallaan pitämisessä, oikean asennon saamisessa tai esimerkiksi peilin pitelemisessä. Omatarkkailija koskettaa itse omia rintojaan.

Puolesta katseleminen ja/tai tunnusteleminen: Avustava henkilö tarkkailee toisen henkilön rinnat katselemalla ja tunnustelemalla, mikäli omatarkkailija ei pysty toteuttamaan tarkkailua itse.

Arjen taito vai erityiskoulutusta vaativa osaamisala?

Rintojen omatarkkailua voidaan pitää arjen taitona siinä missä uimataitoa, hampaiden pesua tai taitoa valmistaa itsellensä ruokaa. Mutta voisiko toisen henkilön avustaminen rintojen omatarkkailussa tulla myös arjen taidoksi?

Avusteisella omatarkkailulla voidaan saada sitä tietoa, jota muutenkin omatarkkailulla saadaan. Voidaan huomata rinnoissa tapahtuvia muutoksia ja huolen noustessa hakeutua lääkäriin. Avustava henkilö ei voi tehdä diagnooseja tai antaa varmaa tietoa henkilön terveydentilasta. Näin ollen avustavan henkilön ei tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen. Kokemus omien rintojen tarkkailusta saattaa olla hyödyksi.

Periaatteessa kuka tahansa voi avustaa omatarkkailussa: läheinen, elämänkumppani, henkilökohtainen avustaja, ystävä, omaishoitaja, seksuaalineuvoja, kotihoitaja tai asumispalvelujen työntekijä. Tunne rintasi -yhdistys kouluttaa myös vapaaehtoisia, jotka käyvät omatarkkailun kurssin. Jotkut vapaaehtoisista ovat kertoneet olevansa käytettävissä avusteiseen omatarkkailuun. Tärkeintä on, että molemmat tarkkailuun osallistuvat henkilöt ovat tilanteessa omasta suostumuksestaan.

Eettisesti ja turvallisesti

Avun pyytäminen henkilökohtaisiin ja intiimeihin asioihin ei ole välttämättä helppoa. Vammainen henkilö saattaa pohtia, toteutuuko hänen itsemääräämisoikeutensa, entä oikeus yksityisyyteen. Kuka ohjaa tilannetta? Kuka päättää, miten toimitaan?

Avustamisen tulee tapahtua eettisesti ja turvallisesti. Avusteista omatarkkailua kehittänyt työryhmä nimeää kolme keskeistä avusteisen omatarkkailun periaatetta, joiden tulisi aina toteutua.

Tieto ja ymmärrys

Molemmat osapuolet ovat tietoisia, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Tarvittaessa avustava henkilö antaa tietoa, miksi omatarkkailu on tärkeää, miten sitä tehdään sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Omatarkkailu ei ole kliininen tutkimus eikä siinä tehdä diagnooseja. Molemmat ymmärtävät myös, ettei tarkkailussa tapahtuva kosketus ole eroottista eikä sen tarkoitus ole tuottaa mielihyvää. Omatarkkailussa kosketuksella on terveyttä edistävä merkitys.

Suostumus

Avusteinen omatarkkailu perustuu yhteiseen sopimukseen. Molemmilla osapuolilla on oikeus kuunnella omia rajojaan ja tarvittaessa kieltäytyä. Vammainen henkilö säilyttää itsemääräämisoikeutensa, ja päättää itse, tarkkaileeko rintojaan vai ei. Omatarkkailuun ei voi pakottaa.

Luottamus

Avusteisessa omatarkkailussa toteutuu molemminpuolinen turvallisuus ja luottamuksellisuus. Omatarkkailussa avustava henkilö on vaitiolovelvollinen. Hän ei saa kertoa omatarkkailutilanteesta tai havainnoistaan ulkopuolisille. Tilan valinnassa kiinnitetään huomiota yksityisyyden toteutumiseen.

Eettistä toimintatapaa vahvistaa myös ennakointi. Rintojen omatarkkailussa avustamisesta olisi hyvä sopia jo siinä vaiheessa, kun palveluja tai avustajan työnkuvaa suunnitellaan. Asumispalveluja käyttävä henkilö voi pyytää, että asia kirjataan hänen palvelusopimukseensa. Sopimus luo myös työntekijälle oikeusturvaa mahdollisissa kiistatilanteissa. Avusteinen omatarkkailu tulisi sisällyttää työntekijöiden perehdytykseen ja osaksi kirjaamiskäytäntöä. Henkilökohtaisen avustajan työnantajan on hyvä pohtia, tulisiko omatarkkailussa avustamisesta mainita työsopimuksessa vai riittääkö suullinen sopimus.

Omatarkkailun lisäksi

Jos ajatus avusteisesta omatarkkailusta tuntuu epämiellyttävältä, rintaterveyden voi ottaa puheeksi myös gynekologilla tai yleislääkärillä. Lääkäriä voi pyytää tutkimaan rinnat ja neuvomaan yksilölliseen omatarkkailuun.

Tärkeää on myös osallistua mammografiaseulontaan. Kaikki 50-69-vuotiaat naiset saavat kahden vuoden välein kutsun rintojen röntgenkuvaukseen eli mammografiatutkimukseen. Toistaiseksi yli 50-vuotiaat transihmiset, joilla ei ole naiseen viittaavaa henkilötunnusta joutuvat hakemaan itse lähetteen mammografiaan. Tutkimus on maksuton.

Omatarkkailun tekeminen edes joiltain osin on tärkeämpää kuin ohjeen yksityiskohtainen noudattaminen. Rinnan voi tutkia myös saman puolen kädellä, tai pyrkiä omatarkkailemaan ainakin rinnan yläneljänneksen, eli rinnan yläpuolella ja lähellä kainaloa olevan alueen. Sinne rintasyöpäkyhmyjä tulee useammin kuin muualle rintaan. Itselle sopivan tekniikan löytäminen vaatii omaan kehoon tutustumista ja kokeilemista.

YK:n vammaissopimus luo perustan

Vammaissopimuksen 25. artikla Terveys oikeuttaa parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus sukupuolisensitiivisiin, maksuttomiin ja kohtuuhintaisiin terveydenhuoltopalveluihin ja -ohjelmiin. Artiklassa mainitaan myös sairauksien varhainen tunnistaminen ja puuttuminen, mikä luo perustan rintojen omatarkkailun toteuttamiselle.

Yhteistyössä Voimaa seksuaalisuudesta -hanke (2018-2020)

Edistämme seksuaalioikeuksien toteutumista asumisen palveluissa. Olemme kehittäneet toimintatapoja, joilla voi ottaa puheeksi seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita.

Verkkosivut www.aspa.fi/voimaaseksuaalisuudesta

Instagram @voimaaseksuaalisuudesta

Lisää omatarkkailusta

rintojen suurennuksen jälkeen

Omatarkkailu Omatarkkailu rintojen suurennuksen jälkeen -esite Omatarkkailu rintojen suurennuksen jälkeen -esite Lataa esite Kuuntele esite Tilaa esitteitä kotiin Rintojen omatarkkailu on hyvä tehdä säännöllisesti myös

transihmisille

Omatarkkailu Sisällysluettelo Rintasyöpä ei ole vain naisten sairaus, vaan kuka tahansa voi sairastua. On hyvä olla tietoinen sairastumisen mahdollisuudesta, jottei mahdollisen rintasyövän toteaminen viivästy. Tässä

Skip to content