Rintasyövän syntyyn vaikuttaa joukko erilaisia taustatekijöitä tai niiden yhteisvaikutus. Kaikkia tekijöitä ei kuitenkaan tunneta, eikä tiettyä syytä yksittäisen ihmisen sairastumiselle voida aina osoittaa. Moneen rintasyövän tiedettyyn tai oletettuun taustatekijään ei pysty itse vaikuttamaan. Yli 30 %:lla sairastuneista ei ole havaittu mitään sairastumisriskiä lisäävää tunnettua taustatekijää. Toisaalta, kaikki eivät sairastu, vaikka riskitekijöitä olisi useita. Rintasyövän riski kasvaa iän myötä, alkaen siitä, kun rinnat tulevat täysikasvuisiksi. Varmaa ennaltaehkäisyä ei ole, elämäntapavalinnoilla ja painonhallinnalla voi joissain tapauksissa olla ehkäisevä vaikutus rintasyövän kehittymiseen. Hoitoennuste parantuu mahdollisimman varhaisella toteamisella ja asianmukaisella hoidolla.
Ikä on varsinainen riskitekijä, mutta kaikki me ikäännymme. Siihen ei voi vaikuttaa. Rintasyöpä on harvinainen alle 30-vuotiailla, mutta yleistyy 45 ikävuoden jälkeen. Keski-ikä sairastuessa on noin 60 vuotta. On hyvä muistaa, että yleensä syövän kehittyminen vie vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Syövän kehittymiseen vaikuttaa mm. rintasyövän tyyppi. Rintasyöpä ei siis ole yksittäinen tauti, vaan rintasyöpiä on erilaisia. Rintasyövän tyyppi vaikuttaa myös hoitomuotoihin.
Perinnöllinen alttius selittää 5-10 % rintasyövistä. Pienen perinnöllisen riskin geenimuunnos on 20%:lla ja 5-10%:lla suuren riskin geenimuunnos.
Perinnöllinen rintasyöpä on yleensä aggressiivisempi eli se kasvaa ja leviää nopeammin. Geenimuunnoksen kantajille suositellaan seurantakäyntejä (mammografiaseulonta ja rintojen ultraäänitutkimus) 25 – 35 ikävuodesta alkaen sekä rintojen omatarkkailua kerran kuukaudessa. Syöpäjärjestöt tarjoavat perinnöllisyysneuvontaa.
Perinnölliseen rintasyöpäalttiuteen voivat viitata sairastuminen hyvin nuorena, sekä rinta- että munasarjasyöpä samalla henkilöllä, useat rinta- tai munasarjasyöpätapaukset lähisukulaisilla ja miehen rintasyöpä. Perinnöllisistä rintasyöpämutaatioista tunnetuimmat ovat BRCA1 ja 2.
Mammografiassa todettu rintojen tiiviys on itsenäinen riskitekijä. Rintojen tiiviyteen liittyy myös vaikeus löytää mammografiakuvauksessa mahdolliset kasvaimet ja joskus on tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia ultraäänellä.
Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Rintasyövän ainoa edellytys on estrogeenin läsnäolo ja yleensä kaikilla ihmisillä on estrogeenia elimistössä sukupuolesta riippumatta. Koska rintasyöpä on yleisempi naisilla, voidaan olettaa, että runsaammat estrogeenimäärät lisäävät riskiä sairastua. Ei kuitenkaan voida määrittää millaisella estrogeenitasolla voi sairastua. Kyse on mahdollisesti hormonitasapainosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Vaihdevuosien hormonihoitoa pidetään nykytutkimuksen valossa turvallisena alle viisi vuotta käytettynä. Estrogeenihoidossa riski lisääntyy yli viisi vuotta käytettynä. Yhdistelmähoidossa riski lisääntyy yli kolme vuotta käytettynä. Pitkäaikaista käyttöä ei hormonikorvaushoidoissa suositella.
Tämänhetkisen tiedon mukaan hormonaalinen raskauden ehkäisy hedelmällisessä iässä olevalla naisella ei lisää riskiä rintasyöpään. Joissakin tutkimuksissa on jopa ajateltu hormonaalisen ehkäisyn vähentävän sairastumisriskiä. Paikallisesti käytettyjä limakalvojen kuivuuden hoitoon käytettyjä hormonivalmisteita pidetään turvallisina rintasyöpäriskin osalta.
Rintasyövistä noin kolme neljäsosaa on hormonireseptoripositiivisia. Kaikilla ihmisillä on elimistössään estrogeenia ja keltarauhashormoni progesteronia, jotka voivat sitoutua rintasyöpäkasvaimen pinnalla usein esiintyviin hormonireseptoreihin ja niissä edistää rintasyöpäsolun jakautumista ja syövän kasvua. Ns. hormoninegatiivisissa rintasyövissä reseptoreita ei syöpäsoluista sen sijaan löydy.
Sukupuolenkorjausprosessissa käytettävän estrogeenin ja rintasyövän yhteyttä ei ole juuri tutkittu. On oletettavaa, että riski sairastua saattaa hieman kasvaa korjattaessa biologista sukupuolta miehestä naiseksi.
Rintasyöpää tutkitaan paljon. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti hormonaalisten tekijöiden, liikunnan, ravinnon, alkoholin ja tupakan merkitys rintasyövän syntyyn.
Rintasyöpään sairastuminen on usein monen tekijän summa, eikä varmaa ehkäisykeinoa tai yksittäistä, suoraan osoitettavissa olevaa syytä sairastumiseen ole. Huomattavalla osalla rintasyöpäpotilaista ei ole mitään tunnettua riskitekijää sairastua.
Elintavat ovat kuitenkin osa kokonaisuutta; niiden avulla voi jonkin verran vähentää rintasyöpäriskiä, vaikka suoraa yhteyttä ei ole todettu. Elämäntavoilla voi myös vaikuttaa edullisesti yleiseen hyvinvointiin ja kuntoon.
Liikunnalla on tutkimuksissa osoitettu olevan merkitystä rintasyövän ehkäisyssä. Liikunta vaikuttaa edullisesti hormonitasapainoon, sokeriaineenvaihduntaan, elimistön puolustusjärjestelmään, se lisää hyvää mieltä ja vaikuttaa myönteisesti uneen. Liikunta tasaa elimistön estrogeenimääriä ja auttaa ylläpitämään normaalipainoa. Millä tahansa liikunnalla on suotuisa vaikutus sekä rintojen terveyteen että terveyteen yleensä. Jo pelkkä arkiliikunta vaikuttaa terveyttä edistävästi.
Ravinnon ja rintasyövän yhteyttä on haasteellista tutkia, jo sen vuoksi, että syövän synty vie pitkään. Yksittäisiä syövältä suojaavia ravintoaineita ei voi erottaa. Yleisesti ajatellaan, että kasvisvoittoinen, monipuolinen ruoka on hyvä sekä yleisen terveyden että rintojen terveyden kannalta. Säännöllisellä ruokailulla voi rytmittää päivää ja pitää itsensä vireänä. Terveellinen ruoka tuo myös hyvää mieltä ja vaikuttaa myönteisesti uneen.
Alkoholin sisältämä asetaldehydi on luokiteltu karsinogeeniseksi, eli syöpää aiheuttavaksi. Alkoholi liuottimena voi edistää karsinogeenien kulkeutumista soluihin.
Syöpätutkimuksista tehdyn yhteenvedon mukaan runsas alkoholin kulutus lisää rintasyöpäriskiä kaikissa ikäluokissa. Sairastumisvaara suurenee 10 % jokaista päivittäin nautittua alkoholiannosta kohti. Yksi annos alkoholia on noin lasi viiniä (12 cl), pullo olutta tai siideriä (0,3 dl) tai ravintola-annos väkevää viinaa (4 cl). Periaatteessa jo yksi alkoholiannos päivässä nostaa riskiä sairastua rintasyöpään. Toisaalta lasillisesta silloin tällöin ei ole haittaa. Turvallista rajaa ei kuitenkaan voida antaa. Selvää kuitenkin on, että sairastumisvaara on sitä suurempi mitä enemmän alkoholia juodaan. Tupakointi voimistaa alkoholin haittavaikutuksia.
Tupakan savussa on kemiallisia yhdisteitä yli 5000. Näistä ainakin 60 tunnistetaan syöpää aiheuttaviksi (karsinogeenisiksi). Riski on merkittävästi suurempi aktiivisesti ja runsaasti tupakoivilla, kauan polttaneilla ja teini-iässä tupakoinnin aloittaneilla. Jo tupakansavulle altistuminen lisää syöpään sairastumisen riskiä.
Tutkimusten mukaan tupakoinnilla on merkitystä myös rintasyövän riskitekijänä. Tupakointi nuorena, raskauksien ja synnytysten aikoihin on erityisen haitallista, koska rintakudos kehittyy teini-iässä ja edelleen raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Kehittyvä kudos on herkempi muutoksille. Tupakointi ja alkoholi yhdessä voimistavat toistensa haittavaikutuksia.
Tunne rintasi ry
Nordenskiöldinkatu 18 A
00250 Helsinki
info@tunnerintasi.fi
