Historia

Omatarkkailussa käytettävä tekniikka on yli sata vuotta vanha. Sen kehitti itävaltalainen lääkäri jo 1800-luvun lopulla. Tekniikan toi Suomeen onkologian ja radiologian erikoislääkäri Gisela Gästrin. Hän teki väitöskirjatutkimuksenaan seurantatutkimuksen rintojen omatarkkailusta nk. mamaohjelmasta. Väitöskirja hyväksyttiin Tampereen yliopistossa vuonna 1994 (Gisela Gästrin: The Mama Programme for breast cancer control). Yhdistyksemme toiminta perustuu juuri mamaohjelmaan ja siitä tehtyyn tutkimukseen. 

Väitöskirjassa todettiin omatarkkailun vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta. Väitöksen pitkittäistutkimuksessa (1972- 1986) tutkittiin

1) saadaanko rintojen omatarkkailuun kannustavalla mamaohjelmalla tehtyä omatarkkailusta säännöllisempää ja

2) vähentääkö omatarkkailu rintasyöpäkuolleisuutta.

Tutkimuksen kohderyhmä oli sekä suomen- että ruotsinkieliset Martat Sisä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla (n=56 177). Suuri osa (64%) kalenterin palauttaneista teki omatarkkailua säännöllisesti. Tutkimukseen osallistuneiden rintasyöpäesiintyvyyttä vuosina 1975-1986 seurattiin yhteistyössä Suomen Syöpärekisterin kanssa.

Tutkimuksen ensimmäisten 12 kuukauden aikana kohderyhmältä löydettiin 90 rintasyöpää, joista 32% oli kooltaan 1-10mm. Verrokkiryhmässä vastaava prosenttiluku oli 3%. Tulos oli nähtävissä kaikissa ikäryhmissä.

Tutkimuksen mukaan rintojen säännöllisellä omatarkkailulla saatiin rintasyöpäkuolleisuus vähenemään 29%. Tuloksia voi jonkun verran verrata suomalaiseen väestöön, joskin tutkimukseen osallistuneet Martat ovat hieman keskimääräistä korkeammin koulutettuja.

Gisela Gästrin: The Mama Programme for breast cancer control. Väitöskirja lainattavissa toimistolta. 

Saatavana myös joidenkin korkeakoulujen kirjastojen kautta, ei kuitenkaan e-materiaalina. 

Marttaliiton artikkeli aiheesta: http://www.marttaperinne.fi/artikkelit/kun-martat-tekivat-terveyshistoraa/index.html